Sote-uudistus helsinkiläisille

Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, jotta voimme tulevaisuudessakin tuottaa palvelut ja jotta ne ovat järkevästi organisoitu.

Keskustan malli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi lähtee siitä, että meidän on yhdistettävä kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle. Tällä hetkellä palvelut on jaettu kuntasektorin vastuulle (perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut) sekä sairaanhoitopiirien tasolle (erikoisterveydenhuolto kuten esim. synnytykset). Unohtamatta viittä erityisvastuu-aluetta, jotka ovat erityisen vaativan hoidon järjestämiseksi rakennettuja yhteenliittymiä, Erva-alueita.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien hallinnolliset ja organisatoriset rajat estävät kokonaisvaltaiset palvelupolut kuntalaisille. Esimerkiksi tämä näkyy lasten terveyspalveluissa siten, että neuvolan palvelut, synnytys Naistenklinikalla tai esimerkiksi käynti äkillisen sairaustapauksen takia Lastenklinikalla eivät ole kaikki saman organisaation tuottamia, eikä lapsen käyttämät palvelut kokonaisuudessaan ole automaattisesti kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tiedossa. Puhumattakaan siitä, että näitä palveluita voitaisiin kehittää ja niiden kustannuksia seurata helposti kokonaisuutena.

Keskustan malli palveluiden yhdistämiseksi saman organisaation alle eli palveluiden integrointi, lähtee maakuntatasolta: annetaan maakunnille rooli yhdistää palvelut omalla alueellaan. Tällöin maakuntien ominaispiirteet voidaan huomioida palvelukokonaisuuksien rakentamisessa. Liian suuret alueet vaikuttavat mahdollisuuksiin räätälöidä palveluita kuntalaisten tarpeiden mukaan. Järjestämisvastuu on maakunnilla. Yksityinen sektori, ja järjestöt täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Keskustan mallissa on 18 maakuntaa ja lisäksi on arvioitava, onko Helsinki oma erillinen alueensa, jolle annetaan maakunnan tehtävät hoidettavaksi. Tällöin on erityisen tärkeää, että HUS:n rakenteita ei pilkota. Minä kannatan, että Helsingille annetaan vastuu maakunnan tehtävien hoitamisesta eli kannatan 18+1 -mallia. Pääkaupungissamme asuu noin 650 000 asukasta, joka on enemmän kuin muissa maakunnissa lukuun ottamatta Uuttamaata. Helsingissä on verrattain suuri tarve esimerkiksi vieraskielisille sosiaali- ja terveyspalveluille ja meilläkin on omat haasteemme palveluiden järjestämiseksi, jotka eroavat muiden Uudenmaan alueiden tarpeista.

Keskustan sote-mallin hyödyt pähkinänkuoressa:

  • Mukana ei ole kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta, jossa julkinen ja yksityinen kilpailisivat julkisesti rahoitettavien palveluiden tuottamisesta saman arvoisina.
  • Keskustan ajatus lähtee siitä, että omana tuotantona toteutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ensisijaisia ja yksityisen sektorin palvelut tärkeitä täydentäjiä.
  • Yksityiset palvelut ovat tärkeä osa palveluiden kokonaisuutta, koska julkinen sektori ei voi tuottaa kaikkia palveluja itse
  • Palveluiden hankintamenetelminä voidaan käyttää myös palveluseteleitä ja henkilökohtaista budjettia. Ne mahdollistavat, että pienempiä yrityksiä ja järjestöjä voidaan ottaa helpommin mukaan tuottamaan palveluja.
  • Ratkaisu on toteutettavissa heti. Se on myös ainoa perustuslain mukainen ratkaisu. Viime vuosina toteutettu valmistelu ei mene hukkaan.

Lue: Keskustan malli sote-uudistukseksi

Noorasta sanottua

"Noora on aikaansaava ja aktiivinen perheenäiti. Olen oppinut tuntemaan hänet älykkäänä ja uupumattomana yhteisten asioiden hoitajana. Voin lämpimästi suositella hänen valintaansa helsinkiläisten asioiden hoitajaksi." (v. 2021)

Katri Kulmuni
europarlamentaarikko

"Olemme Nooran kanssa tehneet vuosia yhdessä töitä lauttasaarelaisten ja helsinkiläisten parhaaksi mm. puolustamalla lähipalveluita. Meille molemmille luonto- ja ympäristökysymykset ovat tärkeitä. Noora on aikaansaava politiikko. Kannatan hänen valintaansa Helsingin kaupunginvaltuustoon." (v. 2021)

Sanna Lehtinen
ent. tarkastuslautakunnan jäsen ja Helsingin Keskustan puheenjohtaja

"Olen tehnyt Nooran kanssa työtä puolueen hyvinvointi- ja terveysryhmässä. Eduskunta tarvitsee vahvaa arvopohjaa, sekä hyvinvointialan, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palvelujen tuntemusta." (v. 2019)

Pekka Puska
kansanedustaja 2017-2019, professori

"Olen oppinut tuntemaan Nooran fiksuna vaikuttajana, joka perehtyy asioihin huolellisesti ja esittää mielipiteensä selkeästi. Nooralla on konkreettisia ehdotuksia lasten, perheiden ja ikäihmisten arjen parantamiseksi. On upeaa, että Noora on pienten lasten äitinä ehdolla eduskuntaan. Se on rohkaiseva esimerkki." (v. 2019)

Liina Tiusanen
ent. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

"Noora oli eduskuntavaalikampanjassani viestintäkoordinaattorina vuonna 2015. Hän on aikaansaava ja tunnollinen. Noora on erinomainen ehdokas Helsingistä kansanedustajaksi. Noora tuntee hyvin sote-asiat ja on pitänyt esillä omaishoidon ja hoivapalvelujen kehittämistä." (v. 2019)

Jari Leppä
ent. maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja