Satamatunneli – valmista vuonna 2032, jos hyvin käy

Olin panelistina Ruoholahti-Jätkäsaari seuran vaalipaneelissa maaliskuussa. Yksi kuntavaalien polttavimmista kysymyksistä on se, kuinka aiomme ensi valtuustokaudella toteuttaa työn alla olevia suurimpia infrahankkeita. Näistä koko Suomen mittakaavassa tärkein on Satamatunneli.

 

Ensi valtuustokauden alkupuolella valtuusto pääsee käsittelemään Satamatunnelia. Satamatunneli-hankkeessa rekkaliikenne Länsisataman ja Länsiväylän välillä suunnitellaan siirrettäväksi tunneliin. Myös laivaan menevät ja sieltä poistuvat henkilöautot voivat käyttää tunnelia. Tunnelin tarkoitus on ennen kaikkea helpottaa liikennesumppua, joka Jätkäsaaressa on ollut jo pitkään, samalla mahdollistaen Helsingin Satamien kehittämistoimet ja laivaliikenteen kasvun Länsisatamassa.

Mikä on Satamatunneli?

Helsingin nykyiset kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet päättivät yhden äänen enemmistöllä Satamatunnelin asemakaavasta muutama viikko takaperin. Nyt lausunnolle etenevässä asemakaavassa Satamatunnelin Jätkäsaaren pään suuaukko tulee uuden Länsisataman terminaalirakennuksen alle. Tunnelin pohjoinen suuaukko sijoittuu Lapinlahden puiston ja Ilmarisen talon väliin. Asemakaavan valmistelusta ovat vastanneen kaupungin virkamiehet.

Valmista tavoitellaan n. vuonna 2032 eli seitsemän vuoden kuluttua. Se on pitkä aika Ruoholahden ja Jätkäsaaren asukkaille sekä elinkeinoelämälle, mutta suunta on selvä. Kaavan eteneminen lausuntokierrokselle luo toivoa kaikesta uudesta pöhinästä, jota voimme pääkaupunkiimme odottaa.

Miksi Satamatunneli on tärkeä ja miksi rakentaminen on nyt saatava liikkeelle?

Ratkaistaan liikennesumppu, joka meillä on syntynyt autottomaksi suunniteltuun kaupunginosaan. Jätkäsaari on edelleen yksi Helsingin suurimmista aluerakentamiskohteista. Jätkäsaari on kaunis, merellinen ja tiiviiksi rakennettu. Sen yksi ominaispiirre on Länsisatama, jonka terminaalista moni suomalainen on lähtenyt risteilemään.

Länsisatama on risteilijäaluksille suunniteltu satama. Risteilijälaivoissa kulkevat myös rekat ja niissä tavarat Suomesta Tallinnaan ja toisin päin. Satama aiheuttaa kaupunginosaan kohtuutonta rekkarallia, joka on johtanut siihen, että liikenneväylät ovat aika-ajoin hyvinkin tukossa Ruoholahdessa, Jätkäsaaressa ja niiden lähistöllä. Samoin kuin väylät ovat ahtaat kaupunkiliikenteelle sumppujen takia, ovat ne ahtaat myös pitkille rekoille Länsiväylältä tultaessa ja joiden soisi päästä laivaan. Jätkäsaareen syntynyt liikennesumppu on ollut ongelma jo yli kymmenen vuotta ja siihen on nyt löydetty ratkaisu, kun laivoihin menevä ja laivoista poistuva liikenne ohjataan tunneliin ja sieltä Länsiväylälle.

Toiseksi tunneli on tärkeä siksi, että se mahdollistaa Helsingin Satamien kehittämistoimenpiteet koko Helsingissä ja luo mahdollisuuksia vireälle kaupunkikeskustalle.

Tunneliratkaisussa ei ole kyse vain yksittäisen tunnelin rakentamisesta, vaan siihen kytkeytyy todella moni muu hanke, jotka ovat vireillä Helsingissä. Vähäisin ei suinkaan ole Eteläsataman alueen uudistaminen. Tavoitteena on liittää Makasiiniranta ja Olympiaranta osaksi vireää kaupunkikeskustaa, jossa olisi myös uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Tallinnaan suuntaavat risteilijät on tarkoitus keskittää Länsisatamaan. Länsisatamasta lähtee tulevaisuudessa enemmän risteilijöitä.

Satamatunneli on tärkeä, sillä se on osa Helsingin Satamien satamatoimintojen kehittämisen kokonaisuutta. Satamatunnelilla mahdollistetaan se, että Helsingin kaupungin omistuksessa oleva satamatoiminta ja satamat voivat kehittyä. Tähän on saatu myös rahaa EU:lta. Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista kulkee meritse 96% ja Helsingin satamalla on suuri vastuu sen sujuvuudesta. Tarvitaan toimivia satamia, jotta vienti Suomesta voi kasvaa.

Kaupunginvaltuustossa linjattiin vuonna 2021 satamatoimien kehittämisestä ja voit tutustua siihen täältä: https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2020-014049

Huolehditaan Suomen huoltovarmuudesta ja vienninedistämisestä ja laitetaan tulevalla valtuustokaudella Satamatunnelin rakentaminen käyntiin. Kannatan Satamatunnelin etenemistä nyt lausuntokierrokselle siirtyvällä mallilla. Muut mallit, joita rakentamiseksi on kaavailtu, ovat pidempikestoisia, kalliimpia ja toteuttamiseen liittyy enemmän epävarmuuksia.

Noorasta sanottua

"Noora on aikaansaava ja aktiivinen perheenäiti. Olen oppinut tuntemaan hänet älykkäänä ja uupumattomana yhteisten asioiden hoitajana. Voin lämpimästi suositella hänen valintaansa helsinkiläisten asioiden hoitajaksi." (v. 2021)

Katri Kulmuni
europarlamentaarikko

"Olemme Nooran kanssa tehneet vuosia yhdessä töitä lauttasaarelaisten ja helsinkiläisten parhaaksi mm. puolustamalla lähipalveluita. Meille molemmille luonto- ja ympäristökysymykset ovat tärkeitä. Noora on aikaansaava politiikko. Kannatan hänen valintaansa Helsingin kaupunginvaltuustoon." (v. 2021)

Sanna Lehtinen
ent. tarkastuslautakunnan jäsen ja Helsingin Keskustan puheenjohtaja

"Olen tehnyt Nooran kanssa työtä puolueen hyvinvointi- ja terveysryhmässä. Eduskunta tarvitsee vahvaa arvopohjaa, sekä hyvinvointialan, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palvelujen tuntemusta." (v. 2019)

Pekka Puska
kansanedustaja 2017-2019, professori

"Olen oppinut tuntemaan Nooran fiksuna vaikuttajana, joka perehtyy asioihin huolellisesti ja esittää mielipiteensä selkeästi. Nooralla on konkreettisia ehdotuksia lasten, perheiden ja ikäihmisten arjen parantamiseksi. On upeaa, että Noora on pienten lasten äitinä ehdolla eduskuntaan. Se on rohkaiseva esimerkki." (v. 2019)

Liina Tiusanen
ent. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

"Noora oli eduskuntavaalikampanjassani viestintäkoordinaattorina vuonna 2015. Hän on aikaansaava ja tunnollinen. Noora on erinomainen ehdokas Helsingistä kansanedustajaksi. Noora tuntee hyvin sote-asiat ja on pitänyt esillä omaishoidon ja hoivapalvelujen kehittämistä." (v. 2019)

Jari Leppä
ent. maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja