Nuorten parissa työskentelevät toivat Helsingin Sanomien kirjoituksessa (15.11.2020) julki huolensa 100-150 nuoren joukosta, joka on syyllistynyt väkivaltaan.  Suuri osa nuorista on ulkomaalaistaustaisista perheistä. Poliisin mukaan nuoret hankkivat rötöksillään rahaa niin merkkivaatteisiin kuin huumeisiin.

Meidän tulisi kiireesti keskustella ja arvioida miten hyvin Helsingissä toteutuu Suomessa syntyneen, ulkomaalaistaustaisen perheen lapsen kasvu ja hyvinvointi. Helsingissä joka kuudes on syntyperältään ulkomaalainen. Väkivallan tultua julki on selvää, että käytetyt integroitumisen keinot eivät ole olleet riittäviä.

Uskomme, että jokainen haluaa kokea itsensä arvokkaaksi ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Moni ulkomaalaistaustainen ei löydä työtä tai opiskelupaikkaa.

Nuoret tarvitsevat yhteiskunnalta paljon tukea oman paikan löytämisessä. Jokaisen tulisi myös itse tehdä työtä paikkansa löytämiseksi tässä yhteiskunnassa, ja sitoutua yhteisiin sääntöihin.

Ulkomaalaistaustaisille perheille on annettava opastusta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnan arvoihin.

Yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo, sananvapaus, yksityiselämän suoja, kotirauha ja lasten oikeudet ovat universaaleja arvoja, joihin jokaisen on sitouduttava. Omaa kieltään, tapoja ja kulttuuria voi ylläpitää, mutta ne eivät voi olla ristiriidassa perusoikeuksien kanssa.

Päiväkodilla ja koululla on arvokasvatuksessa keskeinen rooli. Ulkomaalaistaustaisen lapsen tulisi aloittaa viimeistään nelivuotiaana päiväkoti hyvän suomen kielen taidon saamiseksi.

Vanhempien kohdalla kieliopinnot pitää käynnistää heti kun Suomeen tullaan. Kielikoulutusta tulee vahvistaa, ja sitä pitää päästä harjoittelemaan käytännön tilanteissa. Kielitaidon puute ei saa estää kouluttautumista ja työllistymistä.

Kaikille perheille on tarjottava apua, kun vanhempi ei jaksa ja nuori on vaarassa syrjäytyä. Kouluista tulevaan huoleen on vastattava nopeasti perhetyön ja lastensuojelun keinoin.

Sotatoimialueelta tulleita tai muutoin kriisiytyneitä on ohjattava keskusteluavun ja terapian pariin. Radikalisoituminen tulee tunnistaa ja estää kaikin keinoin.

Ankkuri-toimintamallista tulee tehdä vaikuttavuusarviointi sen kehittämiseksi. On tärkeää, että nuoret saadaan toimintamallin piiriin jo ennen rikoksia. Jengiytymistä koskevissa hyssyttelevissä kannanotoissa on unohtunut yksilöiden oma vastuu teoistaan, ja tuki uhreille.

Mikään muu ei ole niin tärkeää kuin toisen ihmisen hengen, terveyden ja koskemattomuuden kunnioittaminen, ja kaikilta tulee sitä vaatia taustoista, kulttuurista ja näkemyksistä riippumatta. Jengiytymis- ja syrjäytymiskehitys on pysäytettävä. Helsingin kadut pitää saada turvallisiksi kaikille.

Riina Länsikallio, Helsingin Keskustan hallitusjäsen, LiTM

Jade Myllykangas, Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja, OTM

Noora Juvonen, Helsingin Keskustan hallitusjäsen, YTM

Mielipidekirjoitus on julkaistu 10.12.2020 Suomenmaassa