Vähennetään lapsiperheköyhyyttä

Sixten Korkman ja poikkitieteellinen tutkijaryhmä kirjoittivat paljon puhuvan artikkelin (HS 3.3.2019) siitä, kuinka köyhyys aiheuttaa lapsille konkreettista terveydellistä haittaa.

Köyhyys voi vaikuttaa aivojen kehittymiseen jo sikiöiässä. Köyhyys eristää lapsia ikätovereistaan jo päiväkodissa ja ongelmat jatkuvat myöhemmillä koululuokilla. Köyhyys heikentää myös vanhemmuutta ja tällä on niin ikään kauaskantoisia seurauksia. Lapsien köyhyys vaikuttaa kansantaloudellisesti.

Suomessa 120 000 lasta elää köyhässä perheessä. Se on hurja luku maassa, jossa elämme yltäkylläisesti. Lapsiperheköyhyyden torjumiseksi pitää tehdä konkreettisia toimia. Näistä mielestäni yksi tärkeimmistä on lapsiperheiden taloudellinen tukeminen siten, että köyhille lapsiperheille myönnetään universaalin lapsilisän päälle jatkossa lisätukea. Tämä on keskustan tavoite tulevalle hallituskaudelle. Harkinnanvarainen lisätuki perheille on mielestäni yksi suorimmista ja tehokkaimmista tavoista torjua köyhyyttä.

Myös kuntapäätöksenteossa olisi parantamisen varaa. Helsinki päätti poistaa kotihoidon tuen Helsinki-lisän yli 2-vuotiailta lapsilta tämän vuoden toukokuusta lähtien. Mielestäni päätös oli virhe, ja se heikentää lu­kuis­ten lap­si­per­hei­den ta­lou­del­lis­ta ti­lan­net­ta. Päätös poistaa näin nopealla aikataululla 134 euron lisä tuntuu lapsiperheiden kukkarossa. Tuntuu kuin Helsinki vetäisi maton perheiden alta. Olen kampanjoidessani saanut tästä rutkasti palautetta.

Päiväkotipaikoista on monilla alueilla Helsingissä pulaa ja kaupungistamme puuttuu satoja lastentarhanopettajia. Helsinki-lisän poistaminen lisää taloudellista ahdinkoa, mikäli lapsen kanssa jäädään kotiin, mutta se lisää myös haasteita saada päiväkotipaikka, jos suurempi määrä lapsia aloittaa päiväkodin päätöksen seurauksena. Asun itse Lauttasaaressa, jossa on paljon lapsiperheitä ja jossa pula päiväkotipaikoista niin julkisella kuin yksityisellä puolella on hyvin kouriintuntuva. Kotihoidon tuen Helsinki-lisän poisto kurittaa lapsiperheitä monin eri tavoin, siksi se pitäisi perua kaupungin ensi vuoden budjettia neuvoteltaessa.

Lue: ”Köyhyys aiheuttaa lapsille toksista stressiä” (HS 3.3.2019)

Noorasta sanottua

"Olen tehnyt Nooran kanssa työtä puolueen hyvinvointi- ja terveysryhmässä. Eduskunta tarvitsee vahvaa arvopohjaa, sekä hyvinvointialan, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palvelujen tuntemusta."

Pekka Puska
kansanedustaja 2017-2019, professori

"Olen oppinut tuntemaan Nooran fiksuna vaikuttajana, joka perehtyy asioihin huolellisesti ja esittää mielipiteensä selkeästi. Nooralla on konkreettisia ehdotuksia lasten, perheiden ja ikäihmisten arjen parantamiseksi. On upeaa, että Noora on pienten lasten äitinä ehdolla eduskuntaan. Se on rohkaiseva esimerkki."

Liina Tiusanen
Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

"Noora oli eduskuntavaalikampanjassani viestintäkoordinaattorina vuonna 2015. Hän on aikaansaava ja tunnollinen. Noora on erinomainen ehdokas Helsingistä kansanedustajaksi. Noora tuntee hyvin sote-asiat ja on pitänyt esillä omaishoidon ja hoivapalvelujen kehittämistä."

Jari Leppä
maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja

"Noora on aikaansaava ja aktiivinen perheenäiti. Olen oppinut tuntemaan hänet älykkäänä ja uupumattomana yhteisten asioiden hoitajana. Voin lämpimästi suositella hänen valintaansa helsinkiläisten asioiden hoitajaksi."

Katri Kulmuni
kansanedustaja

"Olemme Nooran kanssa tehneet vuosia yhdessä töitä lauttasaarelaisten ja helsinkiläisten parhaaksi mm. puolustamalla lähipalveluita. Meille molemmille luonto- ja ympäristökysymykset ovat tärkeitä. Noora on aikaansaava politiikko. Kannatan hänen valintaansa Helsingin kaupunginvaltuustoon."

Sanna Lehtinen
tarkastuslautakunnan jäsen, entinen Helsingin Keskustan puheenjohtaja