Kouluarki paremmaksi – nämä asiat lisäisimme kaupunkistrategiaan

Lisää panostuksia painettuihin oppimateriaaleihin, poikien oppimisen tukemiseen sekä inkluusioon Helsingissä. Linjataan uudessa kaupunkistrategiassa peruskoulujen resurssien lisäämisestä sekä resurssien kohdistamisesta, jotta rahat eivät valu seiniin eli kasvaviin koulujen tilavuokriin, toteavat kuntavaaliehdokkaat Noora Juvonen (Kesk.), Marika Koski (SDP) ja Kristiina Kartano (RKP).

 

Helsingissä on pulaa painetuista oppikirjoista. Asia ei ole uusi, vaan palaute siitä, että koululaiset joutuvat opiskelemaan paperimonisteiden voimin tai useaan kertaan kierrätettyjen lukukirjoja käyttäen, on usean vaalikauden ajalta kuultu viesti lasten vanhemmilta ja opettajilta, mutta asiaan ei ole saatu muutosta.

Kyseessä on perustavanlaatuinen ongelma, joka murentaa suomalaista peruskoulujärjestelmää. Erityisesti uhkana on se, että perusopetus ei ole enää yhdenvertaista, kun oppimateriaalit eivät oppilaskohtaisesti ole riittävät. Yksi ongelma syntyy siitä, että helsinkiläisten lasten vanhemmat ja isovanhemmat ryhtyvät hankkimaan lapsille kotiin itse oppimateriaaleja koulutyön tueksi, kun niitä ei muuten saa.

–  Tilanne on surkea. On lainvastaista ostaa perusopetukseen lapselle materiaalit, koska on kunnan tehtävä taata verovaroin kaikille koululaisille yhdenvertaiset oppimateriaalit koulutyöhön. On absurdia, että Helsingissä on ajauduttu tähän tilanteeseen, vaikka kaupunki on vakavarainen ja sen tilikauden tulos positiivinen. Riittävät oppimateriaalit ovat suuruudeltaan kuin pisara meressä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjetista, mutta niiden merkitys oppimisen ja lasten välisen yhdenvertaisuuden kannalta on oleellinen, puhumattakaan siitä, että ne tukevat suuressa määrin opettajien työtä, toteaa keskustan kuntavaaliehdokas Noora Juvonen.

Puhumme etenkin painettujen oppimateriaalien puolesta, digitaalisia oppimateriaaleja koskevat samat yhdenvertaisuusperiaatteet ja saavutettavuus.  Lukemiseen kannustamisen kannaltakin painettujen oppimateriaalien tärkeys tulisi tunnistaa. Tutkimusten mukaan sähköiset oppimateriaalit laskevat oppimistuloksia 10-20 %.

Miten huomioida pojat peruskoulussa paremmin?

Peruskoulun jälkeen toisen asteen suorittaneista enemmistö on tyttöjä: Lukiosta valmistuneista n. 60 % on tyttöjä ja ammattikoulusta valmistuneista reilu 50 % on tyttöjä. Toki on huomattava, että alle 20-vuotiaiden osalta Suomessa naiset ovat vähemmistönä ammatillisen tutkinnon suorittaneissa. Korkeakoulututkinnon aloittavista enemmistö on naisia. Miksi koulutuspääoma kasautuu pääasiassa naisille?

Yhtenä monista vaikuttimista voi olla, että miesten palkkataso on korkeampi kuin naisten, mikä saattaa vähentää miesten motivaatiota kouluttautua. Tosiasia on kuitenkin se, että jostain syystä oppimiseen liittyvät haasteet koskettavat eritoten poikia. Esimerkiksi valtaosa luokalle jääneistä on poikia ja poikien PISA-tulokset ovat tyttöjä heikompia. Miten voimme muuttaa helsinkiläisiä peruskoulujamme niin, että ne huomioivat paremmin myös pojille sopivat tavat oppia?

– Helsingin kaupungin tulee käynnistää kokeilu ensi valtuustokaudella, jossa tuodaan opetukseen sellaisia elementtejä, jotka tukevat poikien oppimista, esittää SDP:n varavaltuutettu ja kuntavaaliehdokas Marika Koski, joka vaikuttaa myös kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenenä.

Turvataan riittävät resurssit inkluusioon – inkluusio ei ole säästötoimenpide

Koulujen inkluusion ajatus perustuu tavoitteelle, että kaikki oppilaat tuen yksilöllisestä tarpeesta riippumatta opiskelevat samassa lähikoulussa ja samassa opetusryhmässä. Ketään ei inkluusioajattelun mukaan erotella paikan suhteen, sillä jokaisen oppimisympäristö on sama. Aina inkluusion mukana ei ole kuitenkaan tullut lisää resurssia eli henkilökuntaa eikä pieniä opetusryhmiä. Tällöin toteutus on mahdotonta ja kuormittavaa kaikille ja hyvä, lasten yhdenvertaisuutta palveleva tavoite jää puolitiehen.

– Jokaisella koululaisella tulee olla oikeus saada tarvitsemansa tuki opinnoissaan. Opetuksen tulee olla esteetöntä ja saavutettavaa. Inkluusiolla on oltava tarpeeksi resursseja, se ei saa olla säästökeino, toteaa RKP:n kuntavaaliehdokas ja erityislapsen äiti Kristiina Kartano.

Inkluusio ei toteudu ilman tosiasiallista tukea kouluarjessa. Tarvitaan koulutettuja erityisopettajia. Kouluavustajaresurssi ja apuvälinevalikoima, siis toiminnallinen ja konkreettinen tuki, tulee mitoittaa erityisen tuen tarpeen mukaan. Tasa-arvoa ei ole jakaa kaikille samaa, vaan yhtäläisten mahdollisuuksien tasa-arvo muun muassa kohtuullisen mukautuksen keinoin. Tämä mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevien osallisuuden ilman syrjään jäämistä. Emme saa mahdollistaa kouluissa syrjiviä käytäntöjä esimerkiksi liikuntaosallistumiseen, retkipäiviin tai muuhun yhteisötoimintaan.

Esitämme, että tulevassa kaupunkistrategiassa on huomioitava nykyistä paremmin peruskouluihin kohdennettava rahoitus. Kun kaupunkistrategiassa linjataan rohkeasti resurssien kohdentamisesta, se turvaa sujuvan kouluarjen ja tietyn rahoituksen tason peruskouluille. Lisäksi strategisilla linjauksilla vahvistetaan kaupungin näkemystä koulujen rehtoreiden suuntaan siitä, millaisiin kohteisiin koulukohtainen käyttöraha tulisi kohdentaa.

 

Lisätiedot:

Noora Juvonen, KESK, noorajuvo@gmail.com, puh. 050 4118532

Marika Koski, SDP, marika.koski.sdp@gmail.com

Kristiina Kartano, RKP, kristiina.kartano@gmail.com

 

***

 

Järjestimme yhdessä kaikille avoimen Kouluarki – haasteet ja ratkaisut -tilaisuuden 1.4. Haagassa. Keskustelussa nousi esiin lukuisia tärkeitä huomioita, joita kaikkia emme saaneet nostettua mukaan kirjoitukseen.  Tällaisia olivat muun muassa seuraavat nostot:

  • Monikielisessä Helsingissä on tärkeää turvata vieraskielisten vanhempien tiedonsaanti ja ymmärrys koulujen arjesta. Kiitosta saikin Helsingissä käytössä oleva Vanhemmat mukaan -toiminta, jossa koululaisten vanhemmat voivat opiskella lasten rinnalla suomen kieltä (lue lisää täältä: https://www.hel.fi/fi/uutiset/aidit-ja-isat-helsinkilaiskouluihin-suomen-kielta-oppimaan-kursseilla-on-tilaa) 
  • Päihdetyön ulottaminen myös kouluihin, sillä koulut ovat tärkeässä roolissa alaikäisten lasten hyvinvoinnin turvaajina. Alaikäisillä ei ole tällä hetkellä päihdehoitojärjestelmää. Se tarvittaisiin mahdollisimman nopeasti oppilaitosten yhteyteen ja haittoja vähentävää päihdetyötä pitäisi tehdä lainsäädännön sallimissa rajoissa.
  • Koulujen eriytymiskehitystä on edelleen tilkittävä ja turvattava se, että kaikissa kouluissa opetus ja oppimisympäristöt takaavat erinomaiset oppimisolosuhteet ja riittävät ammattilaiset kaikille 45 000 peruskoululaiselle Helsingissä.

 

Kiitos kaikille osallistujille!

 

Noorasta sanottua

"Noora on aikaansaava ja aktiivinen perheenäiti. Olen oppinut tuntemaan hänet älykkäänä ja uupumattomana yhteisten asioiden hoitajana. Voin lämpimästi suositella hänen valintaansa helsinkiläisten asioiden hoitajaksi." (v. 2021)

Katri Kulmuni
europarlamentaarikko

"Olemme Nooran kanssa tehneet vuosia yhdessä töitä lauttasaarelaisten ja helsinkiläisten parhaaksi mm. puolustamalla lähipalveluita. Meille molemmille luonto- ja ympäristökysymykset ovat tärkeitä. Noora on aikaansaava politiikko. Kannatan hänen valintaansa Helsingin kaupunginvaltuustoon." (v. 2021)

Sanna Lehtinen
ent. tarkastuslautakunnan jäsen ja Helsingin Keskustan puheenjohtaja

"Olen tehnyt Nooran kanssa työtä puolueen hyvinvointi- ja terveysryhmässä. Eduskunta tarvitsee vahvaa arvopohjaa, sekä hyvinvointialan, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palvelujen tuntemusta." (v. 2019)

Pekka Puska
kansanedustaja 2017-2019, professori

"Olen oppinut tuntemaan Nooran fiksuna vaikuttajana, joka perehtyy asioihin huolellisesti ja esittää mielipiteensä selkeästi. Nooralla on konkreettisia ehdotuksia lasten, perheiden ja ikäihmisten arjen parantamiseksi. On upeaa, että Noora on pienten lasten äitinä ehdolla eduskuntaan. Se on rohkaiseva esimerkki." (v. 2019)

Liina Tiusanen
ent. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

"Noora oli eduskuntavaalikampanjassani viestintäkoordinaattorina vuonna 2015. Hän on aikaansaava ja tunnollinen. Noora on erinomainen ehdokas Helsingistä kansanedustajaksi. Noora tuntee hyvin sote-asiat ja on pitänyt esillä omaishoidon ja hoivapalvelujen kehittämistä." (v. 2019)

Jari Leppä
ent. maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja