Blogi

Paremmat eväät suomalaisuuteen

Nuorten parissa työskentelevät toivat Helsingin Sanomien kirjoituksessa (15.11.2020) julki huolensa 100-150 nuoren joukosta, joka on syyllistynyt väkivaltaan.  Suuri osa nuorista on ulkomaalaistaustaisista perheistä. Poliisin mukaan nuoret hankkivat rötöksillään rahaa niin merkkivaatteisiin kuin huumeisiin.

Meidän tulisi kiireesti keskustella ja arvioida miten hyvin Helsingissä toteutuu Suomessa syntyneen, ulkomaalaistaustaisen perheen lapsen kasvu ja hyvinvointi. Helsingissä joka kuudes on syntyperältään ulkomaalainen. Väkivallan tultua julki on selvää, että käytetyt integroitumisen keinot eivät ole olleet riittäviä.

Uskomme, että jokainen haluaa kokea itsensä arvokkaaksi ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Moni ulkomaalaistaustainen ei löydä työtä tai opiskelupaikkaa.

Nuoret tarvitsevat yhteiskunnalta paljon tukea oman paikan löytämisessä. Jokaisen tulisi myös itse tehdä työtä paikkansa löytämiseksi tässä yhteiskunnassa, ja sitoutua yhteisiin sääntöihin.

Ulkomaalaistaustaisille perheille on annettava opastusta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnan arvoihin.

Yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo, sananvapaus, yksityiselämän suoja, kotirauha ja lasten oikeudet ovat universaaleja arvoja, joihin jokaisen on sitouduttava. Omaa kieltään, tapoja ja kulttuuria voi ylläpitää, mutta ne eivät voi olla ristiriidassa perusoikeuksien kanssa.

Päiväkodilla ja koululla on arvokasvatuksessa keskeinen rooli. Ulkomaalaistaustaisen lapsen tulisi aloittaa viimeistään nelivuotiaana päiväkoti hyvän suomen kielen taidon saamiseksi.

Vanhempien kohdalla kieliopinnot pitää käynnistää heti kun Suomeen tullaan. Kielikoulutusta tulee vahvistaa, ja sitä pitää päästä harjoittelemaan käytännön tilanteissa. Kielitaidon puute ei saa estää kouluttautumista ja työllistymistä.

Kaikille perheille on tarjottava apua, kun vanhempi ei jaksa ja nuori on vaarassa syrjäytyä. Kouluista tulevaan huoleen on vastattava nopeasti perhetyön ja lastensuojelun keinoin.

Sotatoimialueelta tulleita tai muutoin kriisiytyneitä on ohjattava keskusteluavun ja terapian pariin. Radikalisoituminen tulee tunnistaa ja estää kaikin keinoin.

Ankkuri-toimintamallista tulee tehdä vaikuttavuusarviointi sen kehittämiseksi. On tärkeää, että nuoret saadaan toimintamallin piiriin jo ennen rikoksia. Jengiytymistä koskevissa hyssyttelevissä kannanotoissa on unohtunut yksilöiden oma vastuu teoistaan, ja tuki uhreille.

Mikään muu ei ole niin tärkeää kuin toisen ihmisen hengen, terveyden ja koskemattomuuden kunnioittaminen, ja kaikilta tulee sitä vaatia taustoista, kulttuurista ja näkemyksistä riippumatta. Jengiytymis- ja syrjäytymiskehitys on pysäytettävä. Helsingin kadut pitää saada turvallisiksi kaikille.


Riina Länsikallio, Helsingin Keskustan hallitusjäsen, LiTM

Jade Myllykangas, Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja, OTM

Noora Juvonen, Helsingin Keskustan hallitusjäsen, YTM

Mielipidekirjoitus on julkaistu 10.12.2020 Suomenmaassa

Ostetaan helsinkiläisiltä yrityksiltä kaupungin elinvoiman turvaamiseksi

Koronan takia ihmisvirtoihin perustuvien kauppapaikkojen tila on vakava. Näin on myös Helsingin kävelykeskustan ja uusien kauppakeskusten osalta. Joulusesonki on peruttu ahdingossa olevien ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten osalta. Tarvitsemme julkisen vallan, kaupungin ja kuluttajien kaikkien panosta tukeaksemme yrityksiä ja suojellaksemme työpaikkoja.

Osta paikallista

Jokainen helsinkiläinen voi myös osaltaan vaikuttaa tähän. Helsingin Keskusta innostaa kaikkia helsinkiläisiä tukemaan yrityksiä omien ostopäätösten kautta.

– Helsingissä joulu on hyvin erilainen kuin aiemmin. Joulusesonki on tärkeä ravintola- ja tapahtuma-alan toimialalle sekä esimerkiksi käsityöalan yrityksille. On tärkeää, että käyttäisimme esimerkiksi ravintoloiden take away -palveluita ja ostaisimme joululahjamuistamiset helsinkiläisistä putiikeista ja kotimaisista verkkokaupoista ulkomaisten vastaavien sijaan, esittää Helsingin Keskustan piirihallituksen ja Keskustayrittäjien jäsen Noora Juvonen.

Konkurssiaalto uhkaa, myös kaupungin on toimittava

Pandemia vaikuttaa talouteen ennen kaikkea yritysten toiminnan muutosten kautta. Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori kuvasi Helsingin Sanomissa (16.11.2020), kuinka koronan aiheuttama epävarmuus tulevaisuudesta vähentää yritysten halukkuutta tehdä investointeja sekä tutkimus- ja kehitystyötä. Kun yritysten rattaat pidetään poikkeusaikana pyörimässä, mutta mitään uutta ei synny, se tietää suuria ongelmia yrityksille sekä työmarkkinoille.

Helsingin Keskusta esittää, että tartuntalukujen noustessa Suomessa ja maailmalla on kiireellisesti pyrittävä löytämään ratkaisuja siihen, kuinka yrityksille luodaan mahdollisuuksia jatkuvasti kehittää toimintaansa. Tässä työssä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Avainasemassa ovat verottaja, eläkevakuutusyhtiöt sekä hallituksen linjaukset mahdollisesta lisätuesta yrityksille.

Helsingin kaupungin on omalla toiminnallaan luotava uskoa tulevasta helsinkiläisille yrityksille: Tarvitaan joustoja Helsingin ja sopimuskumppaneiden välille. Uusien hankintojen osalta on lisättävä vuoropuhelua yritysten kanssa ja tiedotettava hankinnoista nykyistä paremmin. Hankintoja on jaettava osiin, jotta useampi sopimustoimittaja ja pienyrittäjä voidaan valita siihen mukaan.

 

Kirjoitus on julkaistu myös Keskustan verkkosivuilla.

Puoluekokousaloite

Haluamme Keskustan tekevän linjauksen pääkaupunkimme kehittämiseksi vuoteen 2030

Lauttasaaren Keskustaseura teki vuosikokouksessaan keväällä kolme puoluekokousaloitetta:

– Puolueelle oma linjaus pääkaupungin kehittämiseksi vuoteen 2030 (nro 30)
Lainsäädännön joustot kannustamisen välineenä (nro 108)
Enemmän kotimaista kalaa ruokapöytiin (nro 160)

Olemme otettuja siitä, että kaksi aloitteista sai puoluehallitukselta vihreää valoa, mutta sen sijaan Helsinkiä koskevaan strategialinjaukseen puoluehallitus ei yhdy.

Kysyn, mitä mieltä sinä olet? Tulisiko puolueemme laatia strateginen linjaus ja visio pääkaupungistamme globaalissa kilpailuympäristössä?

Meidän mielestämme kyllä ja siinä olisi hyvä hyödyntää koko puolueen osaamista.

***

Aloitteemme kokonaisuudessaan ja siihen saatu vastaus:

30. Lauttasaaren Keskustaseura: Puolueelle oma linjaus pääkaupungin kehittämiseksi vuoteen 2030

Lauttasaaren keskustaseura esittää, että puolue päivittää oman rohkean näkemyksensä pääkaupungistamme 2030-luvulla.

Tavoitekuvan luomisen tulee lähteä arvoistamme vastuullisuus ja vapaus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, sivistys ja yrittäjyyden edistäminen. Linjauksessa tulee keskittyä pääkaupunkimme tulevaisuuskuvaan osana Eurooppaa, maailmaa ja kaupunkien välistä globaalia kilpailua.

Helsinki on suuressa roolissa kehittämässä suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa maastamme entistä kansainvälisempää ja menestyneempää kansantaloutta, joka samaan aikaan on vetovoimainen ja hyvinvoiva. Linjauksessa tulisi huomioida ajankohtaiset globaalit teemat ekologisuus, digitalisaatio ja urbaani rakentaminen.

Puoluehallituksen vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen

Kaikki puoluealoitteet löytyvät Keskustan verkkosivuilta puoluekokouksen sivuilta.

Katri jatkoon!

Keskustan puoluekokous järjestetään tulevana viikonloppuna. Tuen istuvaa puheenjohtajaamme Katri Kulmunia puolueen johdossa. Kulmuni on valovoimainen, aito ja osaava poliitikko, jota syvästi arvostan.

Mielestäni Kulmuni on paras mahdollinen valinta puolueemme puheenjohtajaksi tässä haastavassa ajassa. Hänellä on taitoa kuunnella kenttää ja rohkeutta tehdä asioita eri tavalla kuin ennen on tehty. Hänellä on poliittista taitoa ja osaamista tehdä aidosti juurevaa keskustalaista politiikkaa paikassa, johon emme ole tottuneet – hallituksen kakkospuolueena.

”Keskusta ei ole mikään keskiarvo oikeistosta ja vasemmistosta, vaan omaleimainen keskitien kansanliike” – Katri Kulmuni

Olin mukana kirjoittamassa mielipidekirjoitusta puheenjohtajamme jatkon puolesta, joka julkaistiin Suomenmaassa 1.9.2020. Toteamme kirjoituksessamme:

”Monista haasteista huolimatta Katri on osoittanut erinomaista kriisinsietokykyä, periaatteellisuutta ja sitkeyttä. Se, että hän kantoi täyden poliittisen vastuun avustajansa virheistä, kertoo paljon hänen luonteestaan ja ominaisuuksistaan. Hän ei jäänyt tuleen makaamaan vaan lähti oikeutetusti puolustamaan asemaansa puolueen puheenjohtajana.

Katrissa yhdistyvät raikkaus ja luonnollisuus ja laajan kielitaidon mukanaan tuoma kansainvälisyys.”

Lue kannanottomme kokonaisuudessaan:

Katri Kulmunin jatkettava Suomen Keskustan johdossa

***

Tutustu Kulmunin linjapaperiin

Tutustu Kulmunin investointiohjelmaan

”Suomi voi erilaistua, mutta se ei saa eriarvoistua” – Katri Kulmuni

HOK-Elannon vaalit – tavoitteeni

Kotimaiset raaka-aineet, yritysyhteistyö ja työnantajana rohkea suunnannäyttäjä

Olen ehdolla osuuskauppa HOK-Elannon edustajistovaaleissa numerolla 535.

Tavoitteenani on paikallinen osuuskauppa, joka edistää ja kasvattaa kotimaisten raaka-aineiden käyttöä elintarvike-, ravintola- ja matkailun toimialoilla ja joka tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä kaikenkokoisten paikallisten yritysten kanssa. Tavoitteenani on osuuskauppa, joka toimii työnantajana suunnannäyttäjänä muille huomioidessaan entistä paremmin erityisryhmät ja perheelliset työntekijät.

Vaaleissa voit äänestää postitse tai sähköisesti. Olet äänioikeutettu, jos sinulla on vihreä S-ryhmän bonuskortti ja olet vähintään 15-vuotias. HOK-Elannon vaalisivu: https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit.

Lue alta tarkemmin tavoitteistani, joita haluan olla edistämässä:

Kotimaisuus

Tavoitteenani on osuuskauppa, joka kiinnittää entistä näkyvämmin huomiota kotimaisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hyödyntämiseen ravintoloissaan ja niiden saatavuuteen ja esillepanoon ruokakaupoissa. Ollaan ylpeitä suomalaisista puhtaista raaka-aineista ja elintarvikkeista. Kotimaisuus on strateginen valinta.

Kun puhutaan ruuasta, kotimaisuus voi olla ympäristöteko ja monesti se on myös terveellinen valinta. Kuluttajina ostamalla kotimaista ruokaa emme ulkoista ympäristövaikutuksia muihin maihin.

Useissa maissa tuotannossa käytetään paljon torjunta-aineita, jotka ovat meillä kiellettyjä vaarallisten ympäristövaikutusten tai esimerkiksi syöpäriskin vuoksi. Kotimaisia raaka-aineita kannattaa suosia myös siksi, että Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointi ja hyvä terveystilanne mahdollistavat antibioottien vähäisen käytön. Torjunta-ainejäämät ovat merkittävästi alhaisemmat tuontiruokaan verrattuna. Myös lannoitteiden raskasmetallipitoisuus on Euroopan tiukimmin säädeltyjä Suomessa. Läheltä tulevat raaka-aineet ovat myös tuoreita.

Yritysohjelma

Tavoitteenani on osuuskauppa, joka tekee entistä tiivimpää yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa niiden yrityskoosta riippumatta. Tavoitteenani on, että HOK-Elanto Suomen suurimpana S-ryhmän osuuskauppana yli puolen miljoonan asiakasomistajan omistamana lanseeraa yritysohjelman. Yritysohjelman avulla tehdään läpinäkyväksi, millä tavoin ja millä volyymilla vuositasolla tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Yritysohjelmalle asetetaan määrälliset tavoitteet.

S-ryhmällä on jo olemassa huikea startup-yhteistyön muoto S-Lab. Tämän väylän kautta yritysten on helppoa kontaktoida ja päästä esittämään oma tuote- tai palveluidea oikealle henkilölle S-ryhmässä ja parhaassa tapauksessa se johtaa yhteistyöhön osuuskaupan kanssa. HOK-Elannolla on tärkeä rooli myös tämän väylän hyödyntämisessä parempien palvelujen rakentamiseksi asiakkailleen.

Erityisryhmät mukaanottava, perheystävällinen työpaikka

HOK-Elannon pitää olla työnantaja, joka huomioi entistä paremmin erityisryhmät ja on työpaikkana perheystävällinen.

Erityisryhmällä tarkoitan ennen kaikkea heitä, joiden on vaikeaa löytää sijaa työelämästä. Heitä ovat mm. kehitysvammaiset. Suomessa on kaikkiaan noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin, mutta vain noin 500-600 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä (suoralainaus Kehitysvammaliiton sivuilta). HOK-Elannon tulee toimia tässä suunnannäyttäjän roolissa ja mahdollistaa palkkatöitä kehitysvammaisille työikäisille.

Mitä on perheystävällisyys työpaikalla? Se voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita kuten esimerkiksi joustavuutta työvuorojen järjestelyssä. Haluan olla edistämässä sellaista työnantajakulttuuria, joka ottaa perheelliset työntekijät entistä paremmin huomioon. HOK-Elanto on merkittävä työllistäjä alueellaan ja se työllisti vuonna 2019 yhteensä yli 6000 työntekijää. Näistä suurimpia työllistäviä yksiköitä (työntekijöiden määrä) olivat Prismat, S-marketit ja Alepat.

***
Äänestä HOK-Elannon vaaleissa: https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit.

***

Kuka olen?

Olen 34-vuotias entinen Salen kassa ja Prisman kahvilan työntekijä. Tällä hetkellä työskentelen myynti- ja markkinointipäällikkönä hyvinvointiteknologia-alan yrityksessä.

Haluan olla kehittämässä osuuskauppaa entistä paremmaksi ja reilummaksi. Kahden pienen lapsen äitinä arvostan myös mm sitä, että asiointi on sujuvaa niin livenä kuin sähköisesti. Haluan, että verkkokauppa ja kauppakassipalvelu toimivat hyvin (kotiinkuljetuspalvelun laajentaminen).

Vaaleissa voit äänestää postitse tai sähköisesti. Olet äänioikeutettu, jos sinulla on HOK-Elannon vihreä S-ryhmän bonuskortti ja olet vähintään 15-vuotias. Mikäli sinulla on rinnakkaiskortti, sinulla ei ole äänioikeutta.

Olen otettu, jos vinkkaat minusta myös ystävällesi tai lähipiirillesi!

Ota yhteyttä: noorajuvo(at)gmail.com

Kannattaa suosia kotimaisia raaka-aineita

Ostamalla kotimaista emme ulkoista ympäristövaikutuksia muihin maihin.

Suomalainen lähellä tuotettu ruoka on monesti erinomainen ilmastoteko.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuun kokouksessaan aloitteen, jonka tavoitteena on, että kaupunkiorganisaatio pyrkii liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseen vuoteen 2025 mennessä.

On tärkeää, että tämän päätöksenteon toteutuksessa huomioidaan eri väestöryhmien ravitsemussuositukset ja se, että kaupungin ruokahankinnoissa kotimaisten raaka-aineiden hyödyntäminen arvotetaan korkealle. Vastaavasti ulkomaisten raaka-aineiden käyttöä tulee vähentää merkittävästi puolittamalla niiden kulutus.

Ostamalla kotimaista emme ulkoista ympäristövaikutuksia muihin maihin. Läheltä tulevat raaka-aineet ovat tuoreita. Esimerkiksi kannattaa välttää kaukomaiden tuotteita riisiä ja soijaa, joiden viljely kuormittaa tutkitusti ympäristöä. Lisäksi niiden tuotannossa käytetään paljon torjunta-aineita, jotka ovat meillä kiellettyjä vaarallisten ympäristövaikutusten tai esimerkiksi syöpäriskin vuoksi.

Kotimaisia raaka-aineita kannattaa suosia myös siksi, että Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointi ja hyvä terveystilanne mahdollistavat antibioottien vähäisen käytön. Torjunta-ainejäämät ovat merkittävästi alhaisemmat tuontiruokaan verrattuna. Myös lannoitteiden raskasmetallipitoisuus on Euroopan tiukimmin säädeltyjä.

Helsinki on kansallisesti tärkeä suunnannäyttäjä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vaadimme, että päiväkodeissa ja vanhusten palvelutaloissa tarjotaan jatkossakin terveellistä ja monipuolista kotimaista ruokaa.

Noora Juvonen
Sanna Rauhansalo
Helsinki

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 17.11.2019

Myös pääkau­pun­ki­seu­dulla kannatetaan Katri Kulmunia keskustan johtoon

Me al­le­kir­joit­ta­neet kan­na­tam­me Kat­ri Kul­mu­nin va­lin­taa kes­kus­tan uu­dek­si pu­heen­joh­ta­jak­si.

32-vuo­ti­as Kat­ri on so­pi­vas­sa ikä­vai­hees­sa nous­tak­seen joh­toon. Kes­kus­ta on en­nen­kin va­lin­nut nuo­ren pu­heen­joh­ta­jan ei­kä nii­tä pää­tök­siä ole tar­vin­nut ka­tua.

Kes­kus­tan edus­kun­ta­ryh­mäs­sä näh­tiin huh­ti­kuun vaa­leis­sa nuor­ten kan­sa­ne­dus­ta­jien si­sään­tu­lo. Nyt se on tar­peen myös puo­lu­ees­sa.

Kat­ri on toi­sen kau­den kan­sa­ne­dus­ta­ja­na, kes­kus­tan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na sekä elin­kei­no- ja alu­e­mi­nis­te­ri­nä riit­tä­vän ko­ke­nut nous­tak­seen puo­lu­een yk­kös­pai­kal­le.

Kat­ri ta­voit­te­lee ny­kyis­tä kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys­tä ta­sai­sem­paa alu­eel­lis­ta ke­hi­tys­tä koko maas­sa, jo­kai­ses­sa maa­kun­nas­sa ja myös kun­tien ja kau­pun­kien si­säl­lä.

Ta­sai­sem­pi alu­e­ke­hi­tys on myös Hel­sin­gin ja Uu­den­maan etu. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­vat jou­tu­vat mak­sa­maan ny­kyi­sin koh­tuut­to­man kor­kei­ta asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia kes­kit­ty­mi­ses­tä joh­tu­en.

Mo­net val­ta­kun­nal­li­set vaa­lit ovat osoit­ta­neet, et­tä kes­kus­ta joko voit­taa koko maas­sa tai hä­vi­ää koko maas­sa.

Nuo­ri nais­pu­heen­joh­ta­ja tuo­rei­ne aja­tuk­si­neen joh­tai­si kes­kus­tan koko maas­sa kan­na­tuk­sen nou­sun tiel­le – niin myös Hel­sin­gis­sä ja Uu­del­la­maal­la.

Ee­ro Lan­kia, Kirk­ko­num­mi

Jas­ka Sa­lo­nen, Mänt­sä­lä

Pert­ti Pii­ra, Nur­mi­jär­vi

Ai­li Pe­so­nen, Es­poo

Na­o­my Hy­vö­nen, Es­poo

Lau­ra Tolk­ki­nen, Es­poo

Juha Jää­maa, Es­poo

Jus­si Ny­ky­ri, Es­poo

Pasi Hovi, Es­poo

Jus­si Yli-Lah­ti, Es­poo

Päi­vi Mo­no­nen-Mik­ki­lä, Hel­sin­ki

Ma­ria Poh­ja­mo, Hel­sin­ki

Sole Mo­lan­der, Hel­sin­ki

Mat­ti Vai­nio, Hel­sin­ki

An­ne­li Ala­luu­sua, Hel­sin­ki

Mo­ni­ca Lam­berg, Hel­sin­ki

Noo­ra Ju­vo­nen, Hel­sin­ki

Mat­lee­na Mik­ko­nen, Hel­sin­ki

 

(Julkaistu Suomemaan verkkopalvelussa 5.9.2019)

Lisää päiväkoteja lainsäädäntöä muuttamalla

Lauttasaaressa on keskusteltu jo vuosien ajan päivähoidosta. Päivähoitopaikat niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella tuntuvat olevan kiven alla.

Useimmat perheistä kokevat olevansa tyytyväisiä päiväkotiin, kunhan ensin saavat paikan lapselleen. Haasteena koetaan ennen kaikkea palvelun saatavuus, ongelma ei ensisijaisesti ole hoivan taso tai huoli henkilökunnan osaamisesta. Tämä sama kysymys on tullut esiin myös muiden helsinkiläisten kanssa ja tuntuu olevan yleinen.

Miten lisää päiväkotipaikkoja?

Onko meillä mahdollisuuksia puuttua lainsäädännöllä päiväkotipaikkojen määrään? Kyllä on, vaikka varhaiskasvatuksen toteuttaminen onkin kuntien lakisääteinen tehtävä ja kunnat muun muassa vastaavat kaavoituksesta.

Voisiko yksi ratkaisu olla varhaiskasvatuspaikan saatavuuden määritelmän muuttaminen varhaiskasvatuslaissa? Mothers in Business -verkosto, joka kampanjoi työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamisen puolesta, on ehdottanut lisättäväksi varhaiskasvatuslakiin velvoittavan määritelmän päiväkotipaikan saatavuudesta viiveettä ja kohtuullisen yhteyden päästä kotoa. Tämä on kannatettava ajatus. Nyt varhaiskasvatuslaissa saatavuus todetaan sanoin ”on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä”.

Olen viimeksi tällä viikolla kuullut tapauksesta, jossa lapsen kunnallinen päiväkotipaikka Helsingissä sijaitsee toisella puolella kaupunkia ja vanhemman matka päiväkotiin ja siitä työpaikalleen kestää julkisilla kaksi tuntia. Kannustaisiko edellä mainittu lainmuutos kaupunkia rakentamaan lisää päiväkotipaikkoja sekä tarkistamaan väestöpohjan kehittymistä säännöllisesti ja parantamaan päiväkoti-ikäisten lasten määrän ennakointia kaupunginosatasolla? Lainmuutos pakottaisi tähän.

Yksityiset päiväkodit ovat tärkeitä – valvonta kuntoon

Olemme saaneet lukea yksityisten päiväkotien tilaongelmista Helsingissä. Maaliskuussa selvisi, että jopa 71 yksityisessä päiväkodissa on epäselvyyksiä rakennuslupien osalta. Ensinnäkin on hienoa, että tällainen tilanneanalyysi on nyt tehty kaupungin osalta ja että tämän pohjalta päästään varmistumaan siitä, että lapset viettävät aikansa tiloissa, jotka ovat turvalliset. Kuten kaupunki itsekin on todennut, myös heidän tilojen lupa-asioita koskevissa toimintamalleissaan on parantamisen varaa.

Sen sijaan kummeksun syvästi sitä, millaisia kannanottoja nämä tilaongelmat ja myöhemmin julkisuuteen muualla Suomessa nousseet ongelmat päiväkodeissa ovat saaneet aikaan. Vasemmistoliiton Arhinmäki ja SDP:n Taavitsainen ennättivät jo ehdottaa, että päiväkotien voitontavoittelu tulisi kieltää laissa. Olen tästä asiasta täysin eri mieltä ja perusteluni asiaan on se, että me tarvitsemme yksityisiä päiväkoteja kunnallisten päiväkotien rinnalle.

Voitontavoittelun kieltäminen on hyvin ongelmallista liiketoiminnan harjoittamisen näkökulmasta katsoen. Voitontavoittelu mahdollistaa yrityksen palveluiden kehittämisen. Voitontavoittelun rajoittamisen sijaan lisäisin julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua ja selventäisin pelisääntöjä, jotta tila-ongelmat tai henkilöstömitoitus (kuten on niin ikään uutisoitu) täyttää lainmukaiset vaatimukset. Meidän pitää huolehtia myös siitä, että yksityisillä päiväkodeilla on toimintaedellytyksiä. Tämä tarkoittaa kaupungin osalta lisää päiväkotitoimintaan soveltuvien tilojen kaavoittamista ja järkevää, aidosti yhteistyöhaluista toimintaa yritysten kanssa.

Takuueläke 900 euroon

Kelan maksama takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen ja sen suuruus on tällä hetkellä 784,52 e/kk. Takuueläkettä pitää korottaa noin 100 eurolla 900 euroon.

Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuus on yleistä. 75 vuotta täyttäneet yksinasuvat naiset muodostavat suurimman pienituloisten ryhmän eläkeläisistä. Olen saanut lukuisia viestejä eläkeläisiltä, jotka asuvat yksin ja joilla on haasteita selviytyä arjestaan. Helsingissä on kallista asua ja tämä on yksi syy koettuihin toimeentulo-ongelmiin.

Keskustan köyhyystyöryhmän linjauksessa todetaan, että köyhien eläkeläisten osuus Suomen kaikista pienituloisista ei ole merkittävä, mutta eri eläkeläisryhmien välillä on suuria eroja. Haluamme turvata pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulon nostamalla takuueläkettä.

Mistä sitten rahat eläkkeisiin? Tavoitteenamme on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin tulevalla hallituskaudella. Tämä antaa meille liikkumavaraa perusturvan parantamiseen.  Me keskustalaiset olemme valmiita käyttämään 600 miljoonaa euroa perusturvan parantamiseen eri keinoin ja 400 miljoonaa euroa kasvu-, kehitys- ja koulutusinvestointeihin.

Ekonomistit Olli Kärkkäinen ja Mauri Kotamäki ovat laskeneet, että nostamalla kaikkein köyhimpien eläkkeitä 200 eurolla kustantaa noin 360 miljoonaa. Eläkkeiden nostaminen 100 eurolla kustantaisi karkeasti ottaen puolet tästä. Tutkijat myös pitävät juuri takuueläkkeiden nostamista tehokkaana tapana torjua eläkeläisköyhyyttä.

SDP:n Antti Rinne on luvannut nostaa 100 euroa eläkettä kaikille alle 1400 euroa eläkettä saaville. Tämä on kuitenkin hyvin kallis ratkaisu, tutkijoiden mukaan lähes miljardin, eikä myöskään ratkaise parhaiten eläkeläisköyhyyttä tutkijoiden mukaan.

Vähennetään lapsiperheköyhyyttä

Sixten Korkman ja poikkitieteellinen tutkijaryhmä kirjoittivat paljon puhuvan artikkelin (HS 3.3.2019) siitä, kuinka köyhyys aiheuttaa lapsille konkreettista terveydellistä haittaa.

Köyhyys voi vaikuttaa aivojen kehittymiseen jo sikiöiässä. Köyhyys eristää lapsia ikätovereistaan jo päiväkodissa ja ongelmat jatkuvat myöhemmillä koululuokilla. Köyhyys heikentää myös vanhemmuutta ja tällä on niin ikään kauaskantoisia seurauksia. Lapsien köyhyys vaikuttaa kansantaloudellisesti.

Suomessa 120 000 lasta elää köyhässä perheessä. Se on hurja luku maassa, jossa elämme yltäkylläisesti. Lapsiperheköyhyyden torjumiseksi pitää tehdä konkreettisia toimia. Näistä mielestäni yksi tärkeimmistä on lapsiperheiden taloudellinen tukeminen siten, että köyhille lapsiperheille myönnetään universaalin lapsilisän päälle jatkossa lisätukea. Tämä on keskustan tavoite tulevalle hallituskaudelle. Harkinnanvarainen lisätuki perheille on mielestäni yksi suorimmista ja tehokkaimmista tavoista torjua köyhyyttä.

Myös kuntapäätöksenteossa olisi parantamisen varaa. Helsinki päätti poistaa kotihoidon tuen Helsinki-lisän yli 2-vuotiailta lapsilta tämän vuoden toukokuusta lähtien. Mielestäni päätös oli virhe, ja se heikentää lu­kuis­ten lap­si­per­hei­den ta­lou­del­lis­ta ti­lan­net­ta. Päätös poistaa näin nopealla aikataululla 134 euron lisä tuntuu lapsiperheiden kukkarossa. Tuntuu kuin Helsinki vetäisi maton perheiden alta. Olen kampanjoidessani saanut tästä rutkasti palautetta.

Päiväkotipaikoista on monilla alueilla Helsingissä pulaa ja kaupungistamme puuttuu satoja lastentarhanopettajia. Helsinki-lisän poistaminen lisää taloudellista ahdinkoa, mikäli lapsen kanssa jäädään kotiin, mutta se lisää myös haasteita saada päiväkotipaikka, jos suurempi määrä lapsia aloittaa päiväkodin päätöksen seurauksena. Asun itse Lauttasaaressa, jossa on paljon lapsiperheitä ja jossa pula päiväkotipaikoista niin julkisella kuin yksityisellä puolella on hyvin kouriintuntuva. Kotihoidon tuen Helsinki-lisän poisto kurittaa lapsiperheitä monin eri tavoin, siksi se pitäisi perua kaupungin ensi vuoden budjettia neuvoteltaessa.

Lue: ”Köyhyys aiheuttaa lapsille toksista stressiä” (HS 3.3.2019)

Noorasta sanottua

"Olen tehnyt Nooran kanssa työtä puolueen hyvinvointi- ja terveysryhmässä. Eduskunta tarvitsee vahvaa arvopohjaa, sekä hyvinvointialan, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palvelujen tuntemusta."

Pekka Puska
kansanedustaja 2017-2019, professori

"Olen oppinut tuntemaan Nooran fiksuna vaikuttajana, joka perehtyy asioihin huolellisesti ja esittää mielipiteensä selkeästi. Nooralla on konkreettisia ehdotuksia lasten, perheiden ja ikäihmisten arjen parantamiseksi. On upeaa, että Noora on pienten lasten äitinä ehdolla eduskuntaan. Se on rohkaiseva esimerkki."

Liina Tiusanen
Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

"Noora oli eduskuntavaalikampanjassani viestintäkoordinaattorina vuonna 2015. Hän on aikaansaava ja tunnollinen. Noora on erinomainen ehdokas Helsingistä kansanedustajaksi. Noora tuntee hyvin sote-asiat ja on pitänyt esillä omaishoidon ja hoivapalvelujen kehittämistä."

Jari Leppä
maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja