Blogi

Kouluarki paremmaksi – nämä asiat lisäisimme kaupunkistrategiaan

Lisää panostuksia painettuihin oppimateriaaleihin, poikien oppimisen tukemiseen sekä inkluusioon Helsingissä. Linjataan uudessa kaupunkistrategiassa peruskoulujen resurssien lisäämisestä sekä resurssien kohdistamisesta, jotta rahat eivät valu seiniin eli kasvaviin koulujen tilavuokriin, toteavat kuntavaaliehdokkaat Noora Juvonen (Kesk.), Marika Koski (SDP) ja Kristiina Kartano (RKP).

 

Helsingissä on pulaa painetuista oppikirjoista. Asia ei ole uusi, vaan palaute siitä, että koululaiset joutuvat opiskelemaan paperimonisteiden voimin tai useaan kertaan kierrätettyjen lukukirjoja käyttäen, on usean vaalikauden ajalta kuultu viesti lasten vanhemmilta ja opettajilta, mutta asiaan ei ole saatu muutosta.

Kyseessä on perustavanlaatuinen ongelma, joka murentaa suomalaista peruskoulujärjestelmää. Erityisesti uhkana on se, että perusopetus ei ole enää yhdenvertaista, kun oppimateriaalit eivät oppilaskohtaisesti ole riittävät. Yksi ongelma syntyy siitä, että helsinkiläisten lasten vanhemmat ja isovanhemmat ryhtyvät hankkimaan lapsille kotiin itse oppimateriaaleja koulutyön tueksi, kun niitä ei muuten saa.

–  Tilanne on surkea. On lainvastaista ostaa perusopetukseen lapselle materiaalit, koska on kunnan tehtävä taata verovaroin kaikille koululaisille yhdenvertaiset oppimateriaalit koulutyöhön. On absurdia, että Helsingissä on ajauduttu tähän tilanteeseen, vaikka kaupunki on vakavarainen ja sen tilikauden tulos positiivinen. Riittävät oppimateriaalit ovat suuruudeltaan kuin pisara meressä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjetista, mutta niiden merkitys oppimisen ja lasten välisen yhdenvertaisuuden kannalta on oleellinen, puhumattakaan siitä, että ne tukevat suuressa määrin opettajien työtä, toteaa keskustan kuntavaaliehdokas Noora Juvonen.

Puhumme etenkin painettujen oppimateriaalien puolesta, digitaalisia oppimateriaaleja koskevat samat yhdenvertaisuusperiaatteet ja saavutettavuus.  Lukemiseen kannustamisen kannaltakin painettujen oppimateriaalien tärkeys tulisi tunnistaa. Tutkimusten mukaan sähköiset oppimateriaalit laskevat oppimistuloksia 10-20 %.

Miten huomioida pojat peruskoulussa paremmin?

Peruskoulun jälkeen toisen asteen suorittaneista enemmistö on tyttöjä: Lukiosta valmistuneista n. 60 % on tyttöjä ja ammattikoulusta valmistuneista reilu 50 % on tyttöjä. Toki on huomattava, että alle 20-vuotiaiden osalta Suomessa naiset ovat vähemmistönä ammatillisen tutkinnon suorittaneissa. Korkeakoulututkinnon aloittavista enemmistö on naisia. Miksi koulutuspääoma kasautuu pääasiassa naisille?

Yhtenä monista vaikuttimista voi olla, että miesten palkkataso on korkeampi kuin naisten, mikä saattaa vähentää miesten motivaatiota kouluttautua. Tosiasia on kuitenkin se, että jostain syystä oppimiseen liittyvät haasteet koskettavat eritoten poikia. Esimerkiksi valtaosa luokalle jääneistä on poikia ja poikien PISA-tulokset ovat tyttöjä heikompia. Miten voimme muuttaa helsinkiläisiä peruskoulujamme niin, että ne huomioivat paremmin myös pojille sopivat tavat oppia?

– Helsingin kaupungin tulee käynnistää kokeilu ensi valtuustokaudella, jossa tuodaan opetukseen sellaisia elementtejä, jotka tukevat poikien oppimista, esittää SDP:n varavaltuutettu ja kuntavaaliehdokas Marika Koski, joka vaikuttaa myös kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenenä.

Turvataan riittävät resurssit inkluusioon – inkluusio ei ole säästötoimenpide

Koulujen inkluusion ajatus perustuu tavoitteelle, että kaikki oppilaat tuen yksilöllisestä tarpeesta riippumatta opiskelevat samassa lähikoulussa ja samassa opetusryhmässä. Ketään ei inkluusioajattelun mukaan erotella paikan suhteen, sillä jokaisen oppimisympäristö on sama. Aina inkluusion mukana ei ole kuitenkaan tullut lisää resurssia eli henkilökuntaa eikä pieniä opetusryhmiä. Tällöin toteutus on mahdotonta ja kuormittavaa kaikille ja hyvä, lasten yhdenvertaisuutta palveleva tavoite jää puolitiehen.

– Jokaisella koululaisella tulee olla oikeus saada tarvitsemansa tuki opinnoissaan. Opetuksen tulee olla esteetöntä ja saavutettavaa. Inkluusiolla on oltava tarpeeksi resursseja, se ei saa olla säästökeino, toteaa RKP:n kuntavaaliehdokas ja erityislapsen äiti Kristiina Kartano.

Inkluusio ei toteudu ilman tosiasiallista tukea kouluarjessa. Tarvitaan koulutettuja erityisopettajia. Kouluavustajaresurssi ja apuvälinevalikoima, siis toiminnallinen ja konkreettinen tuki, tulee mitoittaa erityisen tuen tarpeen mukaan. Tasa-arvoa ei ole jakaa kaikille samaa, vaan yhtäläisten mahdollisuuksien tasa-arvo muun muassa kohtuullisen mukautuksen keinoin. Tämä mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevien osallisuuden ilman syrjään jäämistä. Emme saa mahdollistaa kouluissa syrjiviä käytäntöjä esimerkiksi liikuntaosallistumiseen, retkipäiviin tai muuhun yhteisötoimintaan.

Esitämme, että tulevassa kaupunkistrategiassa on huomioitava nykyistä paremmin peruskouluihin kohdennettava rahoitus. Kun kaupunkistrategiassa linjataan rohkeasti resurssien kohdentamisesta, se turvaa sujuvan kouluarjen ja tietyn rahoituksen tason peruskouluille. Lisäksi strategisilla linjauksilla vahvistetaan kaupungin näkemystä koulujen rehtoreiden suuntaan siitä, millaisiin kohteisiin koulukohtainen käyttöraha tulisi kohdentaa.

 

Lisätiedot:

Noora Juvonen, KESK, noorajuvo@gmail.com, puh. 050 4118532

Marika Koski, SDP, marika.koski.sdp@gmail.com

Kristiina Kartano, RKP, kristiina.kartano@gmail.com

 

***

 

Järjestimme yhdessä kaikille avoimen Kouluarki – haasteet ja ratkaisut -tilaisuuden 1.4. Haagassa. Keskustelussa nousi esiin lukuisia tärkeitä huomioita, joita kaikkia emme saaneet nostettua mukaan kirjoitukseen.  Tällaisia olivat muun muassa seuraavat nostot:

  • Monikielisessä Helsingissä on tärkeää turvata vieraskielisten vanhempien tiedonsaanti ja ymmärrys koulujen arjesta. Kiitosta saikin Helsingissä käytössä oleva Vanhemmat mukaan -toiminta, jossa koululaisten vanhemmat voivat opiskella lasten rinnalla suomen kieltä (lue lisää täältä: https://www.hel.fi/fi/uutiset/aidit-ja-isat-helsinkilaiskouluihin-suomen-kielta-oppimaan-kursseilla-on-tilaa) 
  • Päihdetyön ulottaminen myös kouluihin, sillä koulut ovat tärkeässä roolissa alaikäisten lasten hyvinvoinnin turvaajina. Alaikäisillä ei ole tällä hetkellä päihdehoitojärjestelmää. Se tarvittaisiin mahdollisimman nopeasti oppilaitosten yhteyteen ja haittoja vähentävää päihdetyötä pitäisi tehdä lainsäädännön sallimissa rajoissa.
  • Koulujen eriytymiskehitystä on edelleen tilkittävä ja turvattava se, että kaikissa kouluissa opetus ja oppimisympäristöt takaavat erinomaiset oppimisolosuhteet ja riittävät ammattilaiset kaikille 45 000 peruskoululaiselle Helsingissä.

 

Kiitos kaikille osallistujille!

 

Tavataan vaalikontilla!

Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon numerolla 491.

Tule tapaamaan vielä ennen vaalipäivää su 13.4. seuraavasti:

To 10.4. klo 17-19, Keskustan vaalikontti Narinkkatorilla
Pe 11.4. klo 17-19, Esitteiden jakoa Lauttasaaressa pop-up hengessä
La 12.4. klo 9-12 K-Supermarket Mustapekka (Mäkitorpantie 1), klo 13-14 Keskustan teltta Tallinnanaukiolla Itäkeskuksessa, klo 15-16 Keskustan vaalikontti Narinkkatorilla

Toivottavasti tavataan!

Sunnuntaina 13.4. vaalipäivä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9-20. Käytä äänioikeuttasi.

Lauttasaaren kehittäminen 2025-2029

Vastaukseni Lauttasaari-lehden ehdokaskyselyyn. Löydät tekstin viikolla 14 julkaistusta lehdestä.

Kysymykset perustiedoista:

Nimi: Noora Juvonen
Ikä vaalipäivänä: 39 vuotta
Koulutus tai ammatti tai asema: asiantuntija, yhteiskuntatieteiden maisteri
Asunut Lauttasaaressa 14 vuotta
Ehdokasnumero: 491

Mikä on mielestäsi Lauttasaaren tulevaisuuden kannalta suurin haaste, johon valtuustossa toimien voi vaikuttaa?
Saaren vehreyden ja viihtyisyyden säilyttäminen, vaikka kaupunginosaa rakennetaan laajalla rintamalla ja väestömäärä kasvaa. Erityisen tärkeää on Koivusaaren rakentamiseen ja merentäyttöihin vaikuttaminen. Asuntorakentamisessa pitäisi vaikuttaa niin, että lapsiperheille rakennetaan sopivia isompia perheasuntoja, niistä on pulaa. Kunnallisten palveluiden pitää pysyä kasvun mukana.

Mitä Helsingin tulisi tehdä merialueelleen, jotta esimerkiksi Seurasaarenselän välttävä vedenlaatu paranisi nykyisestä?

Tarvitaan lisää konkreettisia toimenpiteitä kuten meren läheisyydessä olevien alueiden osalta hulevesien imeytymisen parantaminen. Kaavoituksella pitää lisätä läpäiseviä kerroksia ja veden imeytymisen mahdollistavaa kasvustoa. Otetaan käyttöön uusia luonnon monimuotoisuutta tukevia keinoja kuten meriajokasniityt. Kiinnitetään huomiota liikenneratkaisuihin ja päästöihin.

Mitä kaupungin palveluja Lauttasaaressa pitäisi parantaa, millaisia luoda uusia ja miltä osin voidaan tukeutua muualla sijaitseviin tai digitalisoitaviin palveluihin?

Riittävät lähipalvelut ovat arjen sujumisen ja viihtyisyyden osalta elinehto. Lauttasaaren oman terveysaseman säilyminen pitää turvata. Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittämiseen tähtäävä strategia on tosiasia. Kouluille ja päiväkodeille tulee kohdentaa riittävät resurssit ja uusia yksiköitä tarvitaan väestön kasvaessa. Jätkäsaareen rakennettava liikuntakeskus on upea mahdollisuus myös lauttasaarelaisille. Rantareiteistä ja leikkipuistoista on pidettävä huolta.

Väittämät, joihin vastataan: KYLLÄ, EN OSAA SANOA, EI

Merentäytöt joukkoliikenteen äärellä/läheisyydessä ovat sopiva keino luoda lisää asuntotontteja Helsingin tiivistämiseksi. Vastaus: EI

Pyrkän urheilukenttä voidaan ottaa asuntorakentamiseen, jos tontteja Helsingissä tarvitaan. Vastaus: EI

Jos päiväkodeille ja kouluille tarvitaan tilaa, voidaan niitä sijoittaa nykyisille puistoalueille. Vastaus: EI

Kaupungin pitäisi alkaa suunnitella Länsiväylälle raitiotielinjaa Helsingistä Espooseen. Vastaus: EI

Jatkossakin Lauttasaaressa tulee olla venesatamia, joissa on mahdollisuus myös veneiden talvisäilytykseen. Vastaus: KYLLÄ

Kampin hyvinvointi- ja terveyskeskuksen valmistuessakin Lauttasaaressa tulisi tarjota viitenä päivänä viikossa kasvokkain yleislääkärin, neuvolan ja esimerkiksi rokotuksiin liittyviä palveluita. Vastaus: KYLLÄ

Lauttasaareen pitää rakentaa monitoimitalo, jossa on tilaa vapaalle kulttuuritoiminnalle ja tapahtumille. Vastaus: KYLLÄ

Julkaistu Lauttasaari-lehdessä 2.4.2025. Löydät näköislehden: https://www.lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/nakoispainos/

Satamatunneli – valmista vuonna 2032, jos hyvin käy

Olin panelistina Ruoholahti-Jätkäsaari seuran vaalipaneelissa maaliskuussa. Yksi kuntavaalien polttavimmista kysymyksistä on se, kuinka aiomme ensi valtuustokaudella toteuttaa työn alla olevia suurimpia infrahankkeita. Näistä koko Suomen mittakaavassa tärkein on Satamatunneli.

 

Ensi valtuustokauden alkupuolella valtuusto pääsee käsittelemään Satamatunnelia. Satamatunneli-hankkeessa rekkaliikenne Länsisataman ja Länsiväylän välillä suunnitellaan siirrettäväksi tunneliin. Myös laivaan menevät ja sieltä poistuvat henkilöautot voivat käyttää tunnelia. Tunnelin tarkoitus on ennen kaikkea helpottaa liikennesumppua, joka Jätkäsaaressa on ollut jo pitkään, samalla mahdollistaen Helsingin Satamien kehittämistoimet ja laivaliikenteen kasvun Länsisatamassa.

Mikä on Satamatunneli?

Helsingin nykyiset kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet päättivät yhden äänen enemmistöllä Satamatunnelin asemakaavasta muutama viikko takaperin. Nyt lausunnolle etenevässä asemakaavassa Satamatunnelin Jätkäsaaren pään suuaukko tulee uuden Länsisataman terminaalirakennuksen alle. Tunnelin pohjoinen suuaukko sijoittuu Lapinlahden puiston ja Ilmarisen talon väliin. Asemakaavan valmistelusta ovat vastanneen kaupungin virkamiehet.

Valmista tavoitellaan n. vuonna 2032 eli seitsemän vuoden kuluttua. Se on pitkä aika Ruoholahden ja Jätkäsaaren asukkaille sekä elinkeinoelämälle, mutta suunta on selvä. Kaavan eteneminen lausuntokierrokselle luo toivoa kaikesta uudesta pöhinästä, jota voimme pääkaupunkiimme odottaa.

Miksi Satamatunneli on tärkeä ja miksi rakentaminen on nyt saatava liikkeelle?

Ratkaistaan liikennesumppu, joka meillä on syntynyt autottomaksi suunniteltuun kaupunginosaan. Jätkäsaari on edelleen yksi Helsingin suurimmista aluerakentamiskohteista. Jätkäsaari on kaunis, merellinen ja tiiviiksi rakennettu. Sen yksi ominaispiirre on Länsisatama, jonka terminaalista moni suomalainen on lähtenyt risteilemään.

Länsisatama on risteilijäaluksille suunniteltu satama. Risteilijälaivoissa kulkevat myös rekat ja niissä tavarat Suomesta Tallinnaan ja toisin päin. Satama aiheuttaa kaupunginosaan kohtuutonta rekkarallia, joka on johtanut siihen, että liikenneväylät ovat aika-ajoin hyvinkin tukossa Ruoholahdessa, Jätkäsaaressa ja niiden lähistöllä. Samoin kuin väylät ovat ahtaat kaupunkiliikenteelle sumppujen takia, ovat ne ahtaat myös pitkille rekoille Länsiväylältä tultaessa ja joiden soisi päästä laivaan. Jätkäsaareen syntynyt liikennesumppu on ollut ongelma jo yli kymmenen vuotta ja siihen on nyt löydetty ratkaisu, kun laivoihin menevä ja laivoista poistuva liikenne ohjataan tunneliin ja sieltä Länsiväylälle.

Toiseksi tunneli on tärkeä siksi, että se mahdollistaa Helsingin Satamien kehittämistoimenpiteet koko Helsingissä ja luo mahdollisuuksia vireälle kaupunkikeskustalle.

Tunneliratkaisussa ei ole kyse vain yksittäisen tunnelin rakentamisesta, vaan siihen kytkeytyy todella moni muu hanke, jotka ovat vireillä Helsingissä. Vähäisin ei suinkaan ole Eteläsataman alueen uudistaminen. Tavoitteena on liittää Makasiiniranta ja Olympiaranta osaksi vireää kaupunkikeskustaa, jossa olisi myös uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Tallinnaan suuntaavat risteilijät on tarkoitus keskittää Länsisatamaan. Länsisatamasta lähtee tulevaisuudessa enemmän risteilijöitä.

Satamatunneli on tärkeä, sillä se on osa Helsingin Satamien satamatoimintojen kehittämisen kokonaisuutta. Satamatunnelilla mahdollistetaan se, että Helsingin kaupungin omistuksessa oleva satamatoiminta ja satamat voivat kehittyä. Tähän on saatu myös rahaa EU:lta. Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista kulkee meritse 96% ja Helsingin satamalla on suuri vastuu sen sujuvuudesta. Tarvitaan toimivia satamia, jotta vienti Suomesta voi kasvaa.

Kaupunginvaltuustossa linjattiin vuonna 2021 satamatoimien kehittämisestä ja voit tutustua siihen täältä: https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2020-014049

Huolehditaan Suomen huoltovarmuudesta ja vienninedistämisestä ja laitetaan tulevalla valtuustokaudella Satamatunnelin rakentaminen käyntiin. Kannatan Satamatunnelin etenemistä nyt lausuntokierrokselle siirtyvällä mallilla. Muut mallit, joita rakentamiseksi on kaavailtu, ovat pidempikestoisia, kalliimpia ja toteuttamiseen liittyy enemmän epävarmuuksia.

Vastaukseni vaalikoneissa – suorat linkit

Olen ehdokkaana Helsingin kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 2025. Jos olet helsinkiläinen, niin voit äänestää minua vaaleissa numerolla 491.

 

Ylen vaalikone – kuntavaaliehdokas Noora Juvonen (kesk.)

https://vaalit.yle.fi/vaalikone/kuntavaalit2025/25/ehdokkaat/6954?language=fi


Helsingin Sanomat
– kuntavaaliehdokas Noora Juvonen (kesk.)

Valitse kohta ”Tutustu ehdokkaisiin” ja kirjoita nimeni ruutuun: Linkki


Helsingin Uutiset
– kuntavaaliehdokas Noora Juvonen (kesk.)

https://www.helsinginuutiset.fi/vaalikone/#/101/kotikunta/091/ehdokkaat/5293

 

Iltasanomien vaalikone – kuntavaaliehdokas Noora Juvonen (kesk)

Valitse kohta ”Tutustu ehdokkaisiin” ja kirjoita nimeni ruutuun: Linkki

 

Iltalehden vaalikone – kuntavaaliehdokas Noora Juvonen (kesk)
https://www.iltalehti.fi/kunta-ja-aluevaalit-2025/vaalikone#/ehdokas/578/68546

 

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n kuntavaaliehdokkaiden esittely – Noora Juvonen (kesk)

https://yka.fi/nain-vaikutamme/kunta-ja-aluevaalit-2025/kuntavaaliehdokkaat-2/

 

 

Kouluarki – haasteet ja ratkaisut -vaalikeskustelu Haagassa

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen tiistaina 1.4. klo 17.30-19.00 Haagan Lämpiön kokoustilaan Pohjois-Haagassa. Mukana kuntavaaliehdokkaat Noora Juvonen (Kesk.), Kristiina Kartano (RKP) ja Marika Koski (SDP). Asiantuntijavieraana Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Saija Ohtonen-Jones.

Tule mukaan vaikka koko perheen voimin! Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lapsille tarjolla väritystehtäviä. Kahvitarjoilu. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Paikka: Haagan Lämpiö Pohjois-Haagan ostarilla, Näyttelijätie 14, Helsinki.

Löydät tapahtuman myös Facebookista: https://fb.me/e/5CbsSuRSy

Tarvitaan lisää resursseja opetukseen ja oppimateriaaleihin Helsingissä

Helsingissä on 45 000 koululaista ja 100 kaupungin ylläpitämää peruskoulua. Tarvitaan lisää resursseja opetukseen ja oppimateriaaleihin. Miten se tehdään?

Miten koulujen pitäisi näkyä Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa?

Tule kertomaan, mitä Helsingin pitäisi tehdä paremmin kouluarjen turvaamiseksi. Tavataan tiistaina!

Lisätiedot:

Noora Juvonen, noorajuvo@gmail.com, puh. 050 411 8532
Kristiina Kartano, kristiina.kartano@gmail.com
Marika Koski, marika.koski.sdp@gmail.com

Tavataan vaalipaneeleissa!

Vaalien alla järjestetään lukuisia vaalipaneeleja. Olen keskustan edustajana seuraavissa vaalipaneeleissa:

Vaalipaneeli Jätkäsaaren koululla tiistaina 11.3. klo 18-20. Tulethan paikalle klo 17.30 alkaen.

Paikallislehti Jätkäsaari-Ruoholahti järjestää kuntavaalipaneelin yhdessä Jätkäsaari-seuran kanssa. Vaalipaneeli on tiistaina 11. maaliskuuta 2025 kello 18–20 Jätkäsaaren koululla. Koulun osoite on Hyväntoivonkatu 5. Paikalle voi tulla jo 17.30 nauttimaan Jätkäsaaren peruskoulun oppilaiden kahvilatarjonnasta.

Paneelin keskusteluaiheissa keskitytään paikallisiin asioihin.  Panelisteiksi on kutsuttu ensisijaisesti ehdokkaita, jotka asuvat Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueella tai joilla on joku muu side alueeseen. Panelistit ovat Silja Borgarsdóttir Sandelin (r), Veli-Pekka Dufva (kok), Mari Holopainen (vihr), Noora Juvonen (kesk), Antti Kauppinen (vas), Tapio Lindqvist (liik), Mika Raatikainen (ps) Milla Tanskanen(sd)

Paneelin juontaa Jätkäsaaari–Ruoholahti-lehden päätoimittaja Rauno Hietanen. Vaalipaneeli-tapahtuman yhteydessä Jätkäsaari-seura esittäytyy ja pitää kevätkokouksen, joka on myös avoin kaikille.

Yhteinen kaupunkimme – arvoista päätöksiin! Lauttasaaren seurakunnan kuntavaalipaneeli tiistaina 25.3. klo 18-20.

Kuntavaalipaneelissa voit tutustua ehdokkaisiin kaikista eduskuntapuolueista. Lisäksi paikalla on muita lauttasaarelaisia ehdokkaita.

Vaalipaneeli järjestetään Lauttasaaren kirkon kirkkosalissa (osoite: Myllykallionrinne 1). Vaalipaneeli striimataan Youtube-kanavalla: https://www.youtube.com/live/iyxASSrbktE?si=CuqHH03kCbAzhFne

Tilaisuuden päättää teetarjoilu seurakuntasalissa.

Anna äänesi vaaleissa lähiluonnon puolustajalle

Meri, rantareitit ja muut ulkoilumaastot sekä puistot ovat tärkeä osa Helsinkiä ja sen viihtyisyyttä. Pidetään huolta lähiluonnosta. Huhtikuussa järjestetään kuntavaalit. Kaupunginvaltuusto tarvitsee mahdollisimman monta lähiluonnon puolustajaa joukkoonsa ja lupaan olla yksi heistä.

Olen tahkonnut Lauttasaaren rantoja pian 14 vuotta. Käyn merenrannassa ulkoilemassa joka viikko, koska se on ihan parasta. Sielu lepää ja ajatukset kirkastuvat, kun saa haistella meri-ilmaa ja kuunnella meren aaltoja tai vain katsoa kaukaisuuteen. Ja joskus on ihana poiketa rantakahvilassa tai juoda kahvia kalliolla tai puun kannolla istuen.

Lauttasaaressa asukkaita puhuttaa erityisesti merentäytöt, jotka liittyvät vieressä olevan Koivusaaren rakentamiseen. Koivusaaren suunnitelmien toteutuminen edellyttää 18 hehtaarin merentäyttöjä ja noin 30 hehtaarin ruoppauksia. Pelkästään merellä tehtävien töiden kestoksi kaupunki on arvioinut kuusi vuotta. Sillä on kiistatta vaikutusta koko Koivusaaren ja Lauttasaaren luontoon.

Uuden asuinalueen kaavoitus on vielä kesken, ja monta asiaa on tapahtunut vuosien varrella. Heinäkuussa Vaasan hallinto-oikeus kumosi kaupungin Koivusaaren rakentamiseksi saamat vesi- ja ympäristöluvat, koska niissä ei huomioitu riittävästi merentäyttöjen vaikutusta vedenalaiselle luonnolle. Ennen joulua uutisoitiin siitä, että Koivusaareen kaavailtu Ikean ”mini-myymälä” ei toteudu, kun Ikea päätti olla hakematta uutta suunnitteluvarausta toimipisteelle.

On siis paljon asioita, joissa voimme vielä kaupunkilaisina ja luottamushenkilöinä vaikuttaa, millainen Koivusaaresta tulee. Valitaan kaupunginvaltuustoon luottamushenkilöitä, jotka tunnistavat lähiluonnon arvon ja tekevät päätöksiä sen pohjalta.

Noora Juvonen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon – Uutta keskustalaista virtaa pääkaupungin päätöksentekoon

Yhteiskuntatieteiden maisteri Noora Juvonen on ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon kevään 2025 kuntavaaleissa Keskustan listalla. Juvonen haluaa rakentaa Helsingistä elävän ja asukkaitaan innostavan pääkaupungin, jossa päätöksenteko perustuu paikallisiin tarpeisiin ja aitoon yhteistyöhön.

”Helsingin politiikassa tarvitaan uusia näkökulmia, vähemmän ideologista vastakkainasettelua ja enemmän käytännönläheistä päätöksentekoa. Keskustalaisena arvostan paikallisuutta sekä kaupunkia, joka antaa mahdollisuuksia jokaiselle oppia ja kehittyä paremmaksi. Kaupunginosien asukkaiden ääntä on kuunneltava paremmin”, Juvonen toteaa.

Juvosen vahvuuksia ovat tuntemus yhteiskunnallisista ilmiöistä, mikro- ja pk-yritysten tarpeiden ymmärtäminen sekä helsinkiläisten lapsiperheiden arjen tuntemus. Juvonen on työskennellyt aiemmin Helsingin Keskustan toiminnanjohtajana, hänellä on vuosien työkokemus tehtävistä elinkeinojen kehittämisen parissa.

Hänen mukaansa Helsingin päätöksentekoa on avattava nykyistä enemmän kaupunkilaisille ja valtuustoryhmille.

”Helsingin johtamisen kulttuuri kaipaa ravistelua. Esimerkiksi kaupungin budjettia on valmisteltu salassa vain kaupunginhallitukseen kuuluvien puolueiden kesken, ilman laajempaa kansalaiskeskustelua. Päätöksenteon on oltava avoimempaa ja osallistavampaa, jotta kaupunkilaiset voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä”, Juvonen painottaa.

Juvonen nostaa esiin Helsingin haasteita, kuten asumisen korkean hinnan, julkisen liikenteen merkityksen, monikielisten palveluiden tarpeen, nuorten kasvavan tuen tarpeen sekä huumeongelman laajuuden. Näihin täytyy löytää ratkaisuja seuraavalla valtuustokaudella.

”Helsingin on rohkeasti etsittävä omanlaisiaan ratkaisuja paikallisiin haasteisiin, joita ei samassa mittakaavassa muualla Suomessa ole. Lisäksi on verkostoiduttava vahvemmin maailmalla. Ei kilpailla suomalaisten kaupunkien kesken paremmuudesta, vaan kehitetään Helsinkiä aidosti globaalissa mittakaavassa”, Juvonen linjaa.

Kuntavaalit järjestetään 13. huhtikuuta 2025. Noora Juvonen kutsuu helsinkiläisiä mukaan rakentamaan elinvoimaista ja yhteistyöhön perustuvaa pääkaupunkia.

Lisätietoja:
Noora Juvonen
Puh. 0504118532
noorajuvo@gmail.com
www.noorajuvonen.fi

(Tiedotteen viimeistelyssä on hyödynnetty tekoälyä)

Verkkosivuja päivitetään

Kuntavaalit lähestyvät ja verkkosivujani päivitetään parhaillaan. Tulethan käymään myöhemmin uudelleen verkkosivuillani!

Olen ehdolla Helsingissä Keskustan listalla. Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 13.4.2025.

Vaaliterveisin,

Noora

Noorasta sanottua

"Noora on aikaansaava ja aktiivinen perheenäiti. Olen oppinut tuntemaan hänet älykkäänä ja uupumattomana yhteisten asioiden hoitajana. Voin lämpimästi suositella hänen valintaansa helsinkiläisten asioiden hoitajaksi." (v. 2021)

Katri Kulmuni
europarlamentaarikko

"Olemme Nooran kanssa tehneet vuosia yhdessä töitä lauttasaarelaisten ja helsinkiläisten parhaaksi mm. puolustamalla lähipalveluita. Meille molemmille luonto- ja ympäristökysymykset ovat tärkeitä. Noora on aikaansaava politiikko. Kannatan hänen valintaansa Helsingin kaupunginvaltuustoon." (v. 2021)

Sanna Lehtinen
ent. tarkastuslautakunnan jäsen ja Helsingin Keskustan puheenjohtaja

"Olen tehnyt Nooran kanssa työtä puolueen hyvinvointi- ja terveysryhmässä. Eduskunta tarvitsee vahvaa arvopohjaa, sekä hyvinvointialan, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palvelujen tuntemusta." (v. 2019)

Pekka Puska
kansanedustaja 2017-2019, professori

"Olen oppinut tuntemaan Nooran fiksuna vaikuttajana, joka perehtyy asioihin huolellisesti ja esittää mielipiteensä selkeästi. Nooralla on konkreettisia ehdotuksia lasten, perheiden ja ikäihmisten arjen parantamiseksi. On upeaa, että Noora on pienten lasten äitinä ehdolla eduskuntaan. Se on rohkaiseva esimerkki." (v. 2019)

Liina Tiusanen
ent. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

"Noora oli eduskuntavaalikampanjassani viestintäkoordinaattorina vuonna 2015. Hän on aikaansaava ja tunnollinen. Noora on erinomainen ehdokas Helsingistä kansanedustajaksi. Noora tuntee hyvin sote-asiat ja on pitänyt esillä omaishoidon ja hoivapalvelujen kehittämistä." (v. 2019)

Jari Leppä
ent. maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja