Blogi

Myös pääkau­pun­ki­seu­dulla kannatetaan Katri Kulmunia keskustan johtoon

Me al­le­kir­joit­ta­neet kan­na­tam­me Kat­ri Kul­mu­nin va­lin­taa kes­kus­tan uu­dek­si pu­heen­joh­ta­jak­si.

32-vuo­ti­as Kat­ri on so­pi­vas­sa ikä­vai­hees­sa nous­tak­seen joh­toon. Kes­kus­ta on en­nen­kin va­lin­nut nuo­ren pu­heen­joh­ta­jan ei­kä nii­tä pää­tök­siä ole tar­vin­nut ka­tua.

Kes­kus­tan edus­kun­ta­ryh­mäs­sä näh­tiin huh­ti­kuun vaa­leis­sa nuor­ten kan­sa­ne­dus­ta­jien si­sään­tu­lo. Nyt se on tar­peen myös puo­lu­ees­sa.

Kat­ri on toi­sen kau­den kan­sa­ne­dus­ta­ja­na, kes­kus­tan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na sekä elin­kei­no- ja alu­e­mi­nis­te­ri­nä riit­tä­vän ko­ke­nut nous­tak­seen puo­lu­een yk­kös­pai­kal­le.

Kat­ri ta­voit­te­lee ny­kyis­tä kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys­tä ta­sai­sem­paa alu­eel­lis­ta ke­hi­tys­tä koko maas­sa, jo­kai­ses­sa maa­kun­nas­sa ja myös kun­tien ja kau­pun­kien si­säl­lä.

Ta­sai­sem­pi alu­e­ke­hi­tys on myös Hel­sin­gin ja Uu­den­maan etu. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­vat jou­tu­vat mak­sa­maan ny­kyi­sin koh­tuut­to­man kor­kei­ta asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia kes­kit­ty­mi­ses­tä joh­tu­en.

Mo­net val­ta­kun­nal­li­set vaa­lit ovat osoit­ta­neet, et­tä kes­kus­ta joko voit­taa koko maas­sa tai hä­vi­ää koko maas­sa.

Nuo­ri nais­pu­heen­joh­ta­ja tuo­rei­ne aja­tuk­si­neen joh­tai­si kes­kus­tan koko maas­sa kan­na­tuk­sen nou­sun tiel­le – niin myös Hel­sin­gis­sä ja Uu­del­la­maal­la.

Ee­ro Lan­kia, Kirk­ko­num­mi

Jas­ka Sa­lo­nen, Mänt­sä­lä

Pert­ti Pii­ra, Nur­mi­jär­vi

Ai­li Pe­so­nen, Es­poo

Na­o­my Hy­vö­nen, Es­poo

Lau­ra Tolk­ki­nen, Es­poo

Juha Jää­maa, Es­poo

Jus­si Ny­ky­ri, Es­poo

Pasi Hovi, Es­poo

Jus­si Yli-Lah­ti, Es­poo

Päi­vi Mo­no­nen-Mik­ki­lä, Hel­sin­ki

Ma­ria Poh­ja­mo, Hel­sin­ki

Sole Mo­lan­der, Hel­sin­ki

Mat­ti Vai­nio, Hel­sin­ki

An­ne­li Ala­luu­sua, Hel­sin­ki

Mo­ni­ca Lam­berg, Hel­sin­ki

Noo­ra Ju­vo­nen, Hel­sin­ki

Mat­lee­na Mik­ko­nen, Hel­sin­ki

 

(Julkaistu Suomemaan verkkopalvelussa 5.9.2019)

Lisää päiväkoteja lainsäädäntöä muuttamalla

Lauttasaaressa on keskusteltu jo vuosien ajan päivähoidosta. Päivähoitopaikat niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella tuntuvat olevan kiven alla.

Useimmat perheistä kokevat olevansa tyytyväisiä päiväkotiin, kunhan ensin saavat paikan lapselleen. Haasteena koetaan ennen kaikkea palvelun saatavuus, ongelma ei ensisijaisesti ole hoivan taso tai huoli henkilökunnan osaamisesta. Tämä sama kysymys on tullut esiin myös muiden helsinkiläisten kanssa ja tuntuu olevan yleinen.

Miten lisää päiväkotipaikkoja?

Onko meillä mahdollisuuksia puuttua lainsäädännöllä päiväkotipaikkojen määrään? Kyllä on, vaikka varhaiskasvatuksen toteuttaminen onkin kuntien lakisääteinen tehtävä ja kunnat muun muassa vastaavat kaavoituksesta.

Voisiko yksi ratkaisu olla varhaiskasvatuspaikan saatavuuden määritelmän muuttaminen varhaiskasvatuslaissa? Mothers in Business -verkosto, joka kampanjoi työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamisen puolesta, on ehdottanut lisättäväksi varhaiskasvatuslakiin velvoittavan määritelmän päiväkotipaikan saatavuudesta viiveettä ja kohtuullisen yhteyden päästä kotoa. Tämä on kannatettava ajatus. Nyt varhaiskasvatuslaissa saatavuus todetaan sanoin ”on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä”.

Olen viimeksi tällä viikolla kuullut tapauksesta, jossa lapsen kunnallinen päiväkotipaikka Helsingissä sijaitsee toisella puolella kaupunkia ja vanhemman matka päiväkotiin ja siitä työpaikalleen kestää julkisilla kaksi tuntia. Kannustaisiko edellä mainittu lainmuutos kaupunkia rakentamaan lisää päiväkotipaikkoja sekä tarkistamaan väestöpohjan kehittymistä säännöllisesti ja parantamaan päiväkoti-ikäisten lasten määrän ennakointia kaupunginosatasolla? Lainmuutos pakottaisi tähän.

Yksityiset päiväkodit ovat tärkeitä – valvonta kuntoon

Olemme saaneet lukea yksityisten päiväkotien tilaongelmista Helsingissä. Maaliskuussa selvisi, että jopa 71 yksityisessä päiväkodissa on epäselvyyksiä rakennuslupien osalta. Ensinnäkin on hienoa, että tällainen tilanneanalyysi on nyt tehty kaupungin osalta ja että tämän pohjalta päästään varmistumaan siitä, että lapset viettävät aikansa tiloissa, jotka ovat turvalliset. Kuten kaupunki itsekin on todennut, myös heidän tilojen lupa-asioita koskevissa toimintamalleissaan on parantamisen varaa.

Sen sijaan kummeksun syvästi sitä, millaisia kannanottoja nämä tilaongelmat ja myöhemmin julkisuuteen muualla Suomessa nousseet ongelmat päiväkodeissa ovat saaneet aikaan. Vasemmistoliiton Arhinmäki ja SDP:n Taavitsainen ennättivät jo ehdottaa, että päiväkotien voitontavoittelu tulisi kieltää laissa. Olen tästä asiasta täysin eri mieltä ja perusteluni asiaan on se, että me tarvitsemme yksityisiä päiväkoteja kunnallisten päiväkotien rinnalle.

Voitontavoittelun kieltäminen on hyvin ongelmallista liiketoiminnan harjoittamisen näkökulmasta katsoen. Voitontavoittelu mahdollistaa yrityksen palveluiden kehittämisen. Voitontavoittelun rajoittamisen sijaan lisäisin julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua ja selventäisin pelisääntöjä, jotta tila-ongelmat tai henkilöstömitoitus (kuten on niin ikään uutisoitu) täyttää lainmukaiset vaatimukset. Meidän pitää huolehtia myös siitä, että yksityisillä päiväkodeilla on toimintaedellytyksiä. Tämä tarkoittaa kaupungin osalta lisää päiväkotitoimintaan soveltuvien tilojen kaavoittamista ja järkevää, aidosti yhteistyöhaluista toimintaa yritysten kanssa.

Takuueläke 900 euroon

Kelan maksama takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen ja sen suuruus on tällä hetkellä 784,52 e/kk. Takuueläkettä pitää korottaa noin 100 eurolla 900 euroon.

Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuus on yleistä. 75 vuotta täyttäneet yksinasuvat naiset muodostavat suurimman pienituloisten ryhmän eläkeläisistä. Olen saanut lukuisia viestejä eläkeläisiltä, jotka asuvat yksin ja joilla on haasteita selviytyä arjestaan. Helsingissä on kallista asua ja tämä on yksi syy koettuihin toimeentulo-ongelmiin.

Keskustan köyhyystyöryhmän linjauksessa todetaan, että köyhien eläkeläisten osuus Suomen kaikista pienituloisista ei ole merkittävä, mutta eri eläkeläisryhmien välillä on suuria eroja. Haluamme turvata pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulon nostamalla takuueläkettä.

Mistä sitten rahat eläkkeisiin? Tavoitteenamme on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin tulevalla hallituskaudella. Tämä antaa meille liikkumavaraa perusturvan parantamiseen.  Me keskustalaiset olemme valmiita käyttämään 600 miljoonaa euroa perusturvan parantamiseen eri keinoin ja 400 miljoonaa euroa kasvu-, kehitys- ja koulutusinvestointeihin.

Ekonomistit Olli Kärkkäinen ja Mauri Kotamäki ovat laskeneet, että nostamalla kaikkein köyhimpien eläkkeitä 200 eurolla kustantaa noin 360 miljoonaa. Eläkkeiden nostaminen 100 eurolla kustantaisi karkeasti ottaen puolet tästä. Tutkijat myös pitävät juuri takuueläkkeiden nostamista tehokkaana tapana torjua eläkeläisköyhyyttä.

SDP:n Antti Rinne on luvannut nostaa 100 euroa eläkettä kaikille alle 1400 euroa eläkettä saaville. Tämä on kuitenkin hyvin kallis ratkaisu, tutkijoiden mukaan lähes miljardin, eikä myöskään ratkaise parhaiten eläkeläisköyhyyttä tutkijoiden mukaan.

Vähennetään lapsiperheköyhyyttä

Sixten Korkman ja poikkitieteellinen tutkijaryhmä kirjoittivat paljon puhuvan artikkelin (HS 3.3.2019) siitä, kuinka köyhyys aiheuttaa lapsille konkreettista terveydellistä haittaa.

Köyhyys voi vaikuttaa aivojen kehittymiseen jo sikiöiässä. Köyhyys eristää lapsia ikätovereistaan jo päiväkodissa ja ongelmat jatkuvat myöhemmillä koululuokilla. Köyhyys heikentää myös vanhemmuutta ja tällä on niin ikään kauaskantoisia seurauksia. Lapsien köyhyys vaikuttaa kansantaloudellisesti.

Suomessa 120 000 lasta elää köyhässä perheessä. Se on hurja luku maassa, jossa elämme yltäkylläisesti. Lapsiperheköyhyyden torjumiseksi pitää tehdä konkreettisia toimia. Näistä mielestäni yksi tärkeimmistä on lapsiperheiden taloudellinen tukeminen siten, että köyhille lapsiperheille myönnetään universaalin lapsilisän päälle jatkossa lisätukea. Tämä on keskustan tavoite tulevalle hallituskaudelle. Harkinnanvarainen lisätuki perheille on mielestäni yksi suorimmista ja tehokkaimmista tavoista torjua köyhyyttä.

Myös kuntapäätöksenteossa olisi parantamisen varaa. Helsinki päätti poistaa kotihoidon tuen Helsinki-lisän yli 2-vuotiailta lapsilta tämän vuoden toukokuusta lähtien. Mielestäni päätös oli virhe, ja se heikentää lu­kuis­ten lap­si­per­hei­den ta­lou­del­lis­ta ti­lan­net­ta. Päätös poistaa näin nopealla aikataululla 134 euron lisä tuntuu lapsiperheiden kukkarossa. Tuntuu kuin Helsinki vetäisi maton perheiden alta. Olen kampanjoidessani saanut tästä rutkasti palautetta.

Päiväkotipaikoista on monilla alueilla Helsingissä pulaa ja kaupungistamme puuttuu satoja lastentarhanopettajia. Helsinki-lisän poistaminen lisää taloudellista ahdinkoa, mikäli lapsen kanssa jäädään kotiin, mutta se lisää myös haasteita saada päiväkotipaikka, jos suurempi määrä lapsia aloittaa päiväkodin päätöksen seurauksena. Asun itse Lauttasaaressa, jossa on paljon lapsiperheitä ja jossa pula päiväkotipaikoista niin julkisella kuin yksityisellä puolella on hyvin kouriintuntuva. Kotihoidon tuen Helsinki-lisän poisto kurittaa lapsiperheitä monin eri tavoin, siksi se pitäisi perua kaupungin ensi vuoden budjettia neuvoteltaessa.

Lue: ”Köyhyys aiheuttaa lapsille toksista stressiä” (HS 3.3.2019)

Sote-uudistus helsinkiläisille

Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, jotta voimme tulevaisuudessakin tuottaa palvelut ja jotta ne ovat järkevästi organisoitu.

Keskustan malli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi lähtee siitä, että meidän on yhdistettävä kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle. Tällä hetkellä palvelut on jaettu kuntasektorin vastuulle (perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut) sekä sairaanhoitopiirien tasolle (erikoisterveydenhuolto kuten esim. synnytykset). Unohtamatta viittä erityisvastuu-aluetta, jotka ovat erityisen vaativan hoidon järjestämiseksi rakennettuja yhteenliittymiä, Erva-alueita.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien hallinnolliset ja organisatoriset rajat estävät kokonaisvaltaiset palvelupolut kuntalaisille. Esimerkiksi tämä näkyy lasten terveyspalveluissa siten, että neuvolan palvelut, synnytys Naistenklinikalla tai esimerkiksi käynti äkillisen sairaustapauksen takia Lastenklinikalla eivät ole kaikki saman organisaation tuottamia, eikä lapsen käyttämät palvelut kokonaisuudessaan ole automaattisesti kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tiedossa. Puhumattakaan siitä, että näitä palveluita voitaisiin kehittää ja niiden kustannuksia seurata helposti kokonaisuutena.

Keskustan malli palveluiden yhdistämiseksi saman organisaation alle eli palveluiden integrointi, lähtee maakuntatasolta: annetaan maakunnille rooli yhdistää palvelut omalla alueellaan. Tällöin maakuntien ominaispiirteet voidaan huomioida palvelukokonaisuuksien rakentamisessa. Liian suuret alueet vaikuttavat mahdollisuuksiin räätälöidä palveluita kuntalaisten tarpeiden mukaan. Järjestämisvastuu on maakunnilla. Yksityinen sektori, ja järjestöt täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Keskustan mallissa on 18 maakuntaa ja lisäksi on arvioitava, onko Helsinki oma erillinen alueensa, jolle annetaan maakunnan tehtävät hoidettavaksi. Tällöin on erityisen tärkeää, että HUS:n rakenteita ei pilkota. Minä kannatan, että Helsingille annetaan vastuu maakunnan tehtävien hoitamisesta eli kannatan 18+1 -mallia. Pääkaupungissamme asuu noin 650 000 asukasta, joka on enemmän kuin muissa maakunnissa lukuun ottamatta Uuttamaata. Helsingissä on verrattain suuri tarve esimerkiksi vieraskielisille sosiaali- ja terveyspalveluille ja meilläkin on omat haasteemme palveluiden järjestämiseksi, jotka eroavat muiden Uudenmaan alueiden tarpeista.

Keskustan sote-mallin hyödyt pähkinänkuoressa:

  • Mukana ei ole kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta, jossa julkinen ja yksityinen kilpailisivat julkisesti rahoitettavien palveluiden tuottamisesta saman arvoisina.
  • Keskustan ajatus lähtee siitä, että omana tuotantona toteutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ensisijaisia ja yksityisen sektorin palvelut tärkeitä täydentäjiä.
  • Yksityiset palvelut ovat tärkeä osa palveluiden kokonaisuutta, koska julkinen sektori ei voi tuottaa kaikkia palveluja itse
  • Palveluiden hankintamenetelminä voidaan käyttää myös palveluseteleitä ja henkilökohtaista budjettia. Ne mahdollistavat, että pienempiä yrityksiä ja järjestöjä voidaan ottaa helpommin mukaan tuottamaan palveluja.
  • Ratkaisu on toteutettavissa heti. Se on myös ainoa perustuslain mukainen ratkaisu. Viime vuosina toteutettu valmistelu ei mene hukkaan.

Lue: Keskustan malli sote-uudistukseksi

Työelämään tasa-arvoa isäkiintiöiden avulla

Tarvitaan tasa-arvoa työelämään. Naisen euro on edelleen 80 senttiä. Tasa-arvoa on mahdoton tavoitella ilman yhtäläistä vastuuta lasten hoivasta, tähän viittaavat myös tutkimustulokset.

Toteutetaan perhevapaauudistus, jossa isien ansiosidonnaista perhevapaata pidennetään. Myös raskauteen, perhevapaisiin ja perhetilanteeseen liittyvän syrjinnän lopettamiseen työelämässä on puututtava.

Keskusta kannattaa perhevapaiden uudistamista perheiden ehdoilla ja perheiden omia valintoja tukien. Isien ansiosidonnaista perhevapaata tulee pidentää, eikä sitä saa tehdä äitien osuutta vähentämällä. Uudistuksen pitää olla parannus lasten ja perheiden kannalta. Uudistus vaatii rahaa ja ratkaisuun tarvitaan myös ammattiliitot mukaan.

Hyvää naistenpäivää!

Lue lisää: Children and Gender Inequality: Evidence from Denmark (Kleven, Landais & Søgaard, 2018)

Noorasta sanottua

"Olen tehnyt Nooran kanssa työtä puolueen hyvinvointi- ja terveysryhmässä. Eduskunta tarvitsee vahvaa arvopohjaa, sekä hyvinvointialan, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palvelujen tuntemusta."

Pekka Puska
kansanedustaja 2017-2019, professori

"Olen oppinut tuntemaan Nooran fiksuna vaikuttajana, joka perehtyy asioihin huolellisesti ja esittää mielipiteensä selkeästi. Nooralla on konkreettisia ehdotuksia lasten, perheiden ja ikäihmisten arjen parantamiseksi. On upeaa, että Noora on pienten lasten äitinä ehdolla eduskuntaan. Se on rohkaiseva esimerkki."

Liina Tiusanen
Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

"Noora oli eduskuntavaalikampanjassani viestintäkoordinaattorina vuonna 2015. Hän on aikaansaava ja tunnollinen. Noora on erinomainen ehdokas Helsingistä kansanedustajaksi. Noora tuntee hyvin sote-asiat ja on pitänyt esillä omaishoidon ja hoivapalvelujen kehittämistä."

Jari Leppä
maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja