Blogi

Vastaukseni vaalikoneissa – kuntavaalit 2021

Vaalikoneiden tehtävä on antaa lisää tietoa ehdokkaista äänestäjille ja se on hyvä asia. Kuinka monta vaalikonetta sinä olet jo täyttänyt ja koetko, että niistä on apua oman ehdokkaan valinnassa?

 

Olen pyrkinyt vastaamaan kaikkiin suurimpiin vaalikoneisiin. Tästä alta voit klikata ja katsoa, miten minä olen vastannut eri  väittämiin ja kehittäisin kaupunginvaltuutettuna Helsinkiä:

Helsingin pitää olla hyvä koululaisille

Kuntavaalien ennakkoäänestys on juuri alkanut ja keskustelu pääkaupungin tulevaisuuden suuntaviivoista käy kiivaana. Usea puolue puhuu vaalitavoitteissaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin puolesta, mutta käytännön teot ovat ristiriitaisia.

Tällä hetkellä me helsinkiläiset keskustalaiset odotamme, suostuuko pormestari Jan Vapaavuori (kok.) edistämään sitä, että kaupunginhallitus peruu kouluihin suunnatut leikkaukset. Nämä leikkaukset kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti huhtikuussa yksimielisesti perua.

Helsingin Keskustan yksi tärkeimmistä tavoitteista tulevalle valtuustokaudelle on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen.

Me olemme nähneet kuluvalla kaudella leikkauksen lasten kotihoidon tuen Helsinki-lisään samoin kuin leikkaukset peruskouluihin, jos pormestari ei tätä budjetin ylitystä hyväksy viemään eteenpäin. Tavoitteenamme on, että kotihoidon Helsinki-lisä palautetaan 2-vuotiaan lapsen perheille.

Helsingin Keskustan valtuustoryhmä valtuutettu Terhi Peltokorven johdolla pyrki vaikuttamaan jo budjettikäsittelyssä siihen, että kouluihin olisi resursoitu enemmän.

Euromääräisesti peruskoulun opetukseen kohdistettu budjetti kasvoi edellisvuodesta, mutta koska lapsien määrä peruskoulussa kasvaa tulevana lukuvuonna, se käytännössä tarkoittaa, että resursseja lasta kohti on vähemmän, jos mitään ei tehdä.

Käytännön tasolla se tarkoittaa esimerkiksi suurempia ryhmäkokoja, resurssi- ja erityisopettajien vähentämistä tai sitä, ettei tuttua iltapäiväkerhoa pystytäkään järjestämään tai suunniteltuja laiteinvestointeja toteuttamaan.

Jäämme odottamaan, onko budjetinylitys kaupunginhallituksen asialistalla tällä viikolla. Koska kouluissa rekrytoinnit toteutetaan lukukausittain, päätös uudesta budjetista tarvitaan jo kesäkuussa.

Helsingissä Keskusta on aito vaihtoehto muutokselle. Helsinki pystyy parempaan, toteaa pormestariehdokkaamme Eeva Kärkkäinen ja on hyvin kiteyttänyt yhteisen tavoitteemme: ”Tulevan valtuuston tärkein tehtävä on huolehtia, että Helsinki toipuu koronasta tasa-arvoisesti. Etäopetuksen ja harrastusten katkeamisen jälkeen etenkin lapsista, nuorista ja perheiden hyvinvoinnista on huolehdittava.”

Olen sitä mieltä, että lasten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi tarvitaan lapsivaikutusten arviointi kaupungin päätöksenteossa. Tästä konkreettinen esimerkki on tuo edellä mainittu päätös poistaa kotihoidon tuen Helsinki-lisä yli 1-vuotiailta, jossa lapsivaikutusten arviointi jäi tekemättä.

Lapsivaikutusten arviointiin Suomessa velvoittaa muun muassa YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokuntakin ovat velvoittaneet hallitusta edistämään lapsibudjetointia. Tästä huolimatta riittävää lapsivaikutusten arviointia ei juuri tehdä kunnissa tai valtionhallinnossa kertoo lapsiasiavaltuutettu raportissaan.

Lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa käytännön päätöksenteon tasolla sitä, että selvitetään mitä hyötyjä ja haittoja esityksellä on lasten hyvinvoinnille ja oikeuksille ja esimerkiksi tutkimusta siitä, mitä lapset ja nuoret itse ajattelevat päätettävästä asiasta.

Erityisen tärkeää on arvioida, onko esityksellä haitallisia seurauksia jollekin haavoittavassa asemassa olevalle lapsiryhmälle. Lapsivaikutuksia on arvioitava systemaattisesti.

Perutaan leikkaukset peruskouluihin ja kotihoidon Helsinki-lisään ja otetaan käyttöön lapsivaikutusten arviointi kaupungin päätöksenteossa. Tätä kaikkea helsinkiläiset keskustalaiset ovat valmiita puolustamaan tulevalla valtuustokaudella.

Kirjoitus on julkaistu blogi-kirjoituksena Suomenmaassa. Lue kirjoitus tästä.

Ehdokkaasi Lauttasaaresta

Olen Noora Juvonen, 35-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri ja kahden pienen lapsen äiti Lauttasaaresta Helsingistä. Lauttasaari on ihana paikka asua ja elää. Se on yhteisöllinen ”kylä” keskellä kaupunkia. Tätä tunnelmaa ja henkeä haluan puolustaa. Olen ehdolla kesän kuntavaaleissa keskustan listalta. Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 13.6.


Huolehditaan lasten hyvinvoinnista ja liikenneturvallisuudesta

Kitketään koulukiusaamista ja -väkivaltaa lisäämällä koulun, poliisin ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä järjestämällä osana opetusta ja varhaiskasvatusta lapsille sovinto-koulutusta. Tuetaan perheitä entistä vahvemmin kaupungin oman neuvolajärjestelmän kautta.

Tuetaan perheitä palauttamalla kotihoihoidon Helsinki-lisä 2-vuotiaan lapsen perheille. Helsinki-lisää päätettiin leikata kokoomuksen, vihreiden ja sdp:n toimesta viime vuoden lopulla. Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Ei ole syytä leikata perheille myönnettävästä etuudesta silloin, kun avun tarve on suurin.

Lauttasaaressa pitää turvata lasten turvallisuus liikenteessä. Tällä tarkoitan, että liikennejärjestelyjen suunnittelussa huomioidaan nykyistä paremmin pienet koululaiset ja nuoret, jotka liikkuvat pyörällä. Erityisen vaarallinen paikka on esimerkiksi Vattuniemen koulun ympäristö, jossa menee bussiliikennettä, raskaita ajoneuvoja ja työliikennettä. Vattuniemenkadulle tulisi saada automaattinen nopeusvalvonta, jotta nopeudet pysyvät matalina. Lisäksi tulisi pohtia, kuinka varmistetaan turvallinen tien ylitys suojateillä, nyt risteysalue ei ole turvallinen.

Turvataan ´saaren lähipalvelut

Kuluvalla valtuustokaudella päätettiin perua päätös siitä, että Lauttasaaren terveysasema ja neuvolapalvelut yhdistyvät kehitteillä olevaan Kampin hyvinvointikeskukseen. Tämä oli kesällä 2020 aivan erinomainen uutinen saarelaisille. Erityisen suuri kiitos Lauttasaari-seuran edunvalvontatyölle tämän asian tiimoilta. Tehdyn päätöksen myötä eteläisen Helsingin asukkaita palvelee tulevaisuudessa Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksen lisäksi Lauttasaaren terveysasema, jonka palvelut ovat tosin suppeammat kuin terveys- ja hyvinvointikeskuksessa. Meillä on saarella myös erinomaiset kirjastopalvelut. Näitä palveluita olen valmis puolustamaan, jotta lähipalvelut säilyvät jatkossakin.

Suojellaan luontoa – ei massiivista rakentamista Koivusaareen!

Kuluvalla viikolla kaupunkiympäristölautakunta puheenjohtaja Anni Sinnemäen (vihr.) johdolla esitti yksimielisesti kaupunginhallitukselle Koivusaaren asemakaavan hyväksymistä. Koivusaaren asemakaavalla on tarkoitus rakentaa pienestä Koivusaaresta n. 5000 asukkaan ja runsaan 4000 työpaikan kaupunginosa. Kuinka on mahdollista, että tällaiselle pienelle saarelle, jossa tällä hetkellä on kaksi pursiseuran venesatamaa ja vieressä Hanasaaressa Hanasaaren kulttuurikeskus mahtuu 5000 asukasta? Vastaus on merentäytöillä ja rakentamalla tiiviisti ja korkealle. Koivusaareen suunnitellaan massiivista merentäyttöä, yhteensä 19 hehtaaria. Tällainen suunnitelma on aivan ylimitoitettu ja merellisen Helsingin kehittämisen vastainen ajatus.

Edellä mainittu lautakunnan päätös on todella surullinen. Minulla on suuri huoli, miten Lauttasaaren lähiluonnolle käy kun viereen kasvaa uusi kaupunginosa merentäytöillä. Mitä se merkitsee merelliselle luonnolle ja Lauttasaaren rannoille, jotka ovat jo nyt ahkerassa virkistyskäytössä? Pidän erinomaisena, että Koivusaarta rakennetaan ja myös Ikean kiinnitys on tärkeä, mutta ei tässä mittakaavassa.

Ehdotukseni:
1. Tarvitaan uusi arvio siitä, mitkä Koivusaaren rakentamisen vaikutukset, erityisesti maantäytöt, ovat luonnolle ja kaupunkiympäristölle
2. Tarvitaan koronan jälkeisessä ajassa uusi arvio suunniteltujen työpaikkojen synnyttämisestä 4000 kpl, kun työ ei enää ole samalla tavalla paikkaan sidottua kuin aiemmin
3. Tarvitaan uusi selvitys kasvavan liikenteen vaikutuksista keskustaan ja Lauttasaaren läpi
4. Kaupunginhallitus ei saa hyväksyä ilman muutoksia kaupunkiympäristölautakunnan esitystä

Parasta Lauttasaaressa:

– Ryssänkärki
– Kasinonranta
– rantakahvilat ja mutterikahvila
– Skeittipuisto (Hevosenkenkäpuisto) ja Lahnalahden puisto
– Ravintolat ja toimipaikat, joista saa erinomaista palvelua kuten: ravintola Casa Mare, pizzeria ja viinibaari Maggio, parturi-kampaamo Hairspot, Sannan musiikkikoulu
– Lauttasaaren neuvolapalvelut

Mikä on sinun lempipaikkasi Lauttasaaressa?

Olen asunut perheeni kanssa Lauttasaaressa vuodesta 2011. Olen Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen ja toimin aktiivisesti Lauttasaaren Keskustaseura ry:ssä.

Kansainvälinen Helsinki haastaa organisaatiot

Helsingissä asuu 650 000 kuntalaista, joista joka kuudes on ulkomaalaistaustainen.

Ennusteiden mukaan tulevina vuosina joka viides. Kansainvälinen kaupunki haastaa organisaatiot ja järjestöt pohtimaan omaa toimintaansa sekä palveluidensa saavutettavuutta kaikille tasapuolisesti.

Helsingin kaupungin kaupunkitiedon (15.3.) mukaan ulkomaalaistaustaisia eli syntyperältään ulkomaalaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2019 lopussa 107 671. Tämä oli 16,5 prosenttia kaupungin koko väestöstä.

Ulkomaalaistaustaisista 81 prosenttia oli syntynyt ulkomailla eli kuului ulkomaalaistaustaisten ensimmäiseen sukupolveen. Suomessa syntyneitä eli ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen kuuluvia oli 19 prosenttia.

Suurin osa kaupungin väestönkasvusta 2000-luvulla on tullut ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

Helsingin Keskustan kuntavaaliohjelmassa peräänkuulutamme kaupungin palveluiden kehittämistä siten, että ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten erilaiset taustat ja elämäntilanteet tunnistetaan nykyistä paremmin ja palveluja annetaan useilla kielillä.

Kaupungin palvelut voivat näyttäytyvät byrokraattisilta ja tietoa palveluista on monesti hyvin vaikeaa löytää kielimuurin vuoksi ja siten niiden piiriin on myös vaikeaa hakeutua.

Tarvitsemme entistä paremmin kohdennettuja työllisyyspalveluita ja helposti saatavilla olevaa suomenkielen koulutusta.

Kuntavaaliehdokkaamme Vahideh Fana, jolla on omakohtaista kokemusta maahanmuutosta Suomeen 2000-luvun alusta, on nostanut vahvasti esiin sen, kuinka suuri merkitys työllistymisellä ja paikallisen kielen oppimisella on kotoutumisessa.

Hän esittää tärkeän havainnon siitä, kuinka työllistymistä voitaisiin edistää työnantajien taholta: ”Pitäisi myös ajatella niin, että työpaikka itsessään toimii vieraskielisen työntekijän ”kielikylpynä” ja kielelliset taidot karttuvat työn ohella kun sitä samalla opiskellaan”. Tämän näkökulman toivoisi saavan laajaa kannatusta ja johtavan konkreettisiin toimenpiteisiin rekrytoinneissa.

Kansainvälisyys on myös pitoa tänne muuttaneista opiskelijoista. Helsingin Keskusta esittää omassa vaaliohjelmassaan, että kansainvälisille opiskelijoille ja perheille tulee kehittää kummitoiminta.

Vuorovaikutus ulkomaalaistaustaisten ja kantasuomalaisten kesken on äärimmäisen tärkeää, jotta Helsinki on aidosti kansainvälinen kaupunki.

Se vaatii jokaiselta helsinkiläiseltä oma-aloitteista aktiivisuutta, mutta erityisen tärkeässä roolissa ovat ne organisaatiot ja järjestöt, joissa ihmisten on mahdollista kohdata ja oppia yhteistyötä myös työn ja opiskelun ulkopuolella. Kotoutuminen on aina kaksisuuntaista.

Helsingin Keskustan uutena toiminnanjohtajana ajattelen, että myös Helsingin piirin toiminnan tulee kehittyä siihen suuntaan, että se huomioi monikulttuurisuuden Helsingissä entistä vahvemmin.

Se tarkoittaa muun muassa kykyä palvella jäsenistöä vahvemmin englanninkielellä ja tuottaa politiikan sisältöjä monille eri kielille jäsenistön kielitaitoa hyödyntäen.

Meidän tulee entistä vahvemmin tukea ulkomaalaistaustaisia jäseniä politiikan tekijäksi kasvattamisessa ja tässä hyödyntäisin puolueen ja piirien välistä yhteistyötä.

Iloitsen siitä, että Helsingin Keskustalla on lukuisia ulkomaalaistaustaisia kuntavaaliehdokkaita. Heistä jokainen on ainutlaatuinen ja he tuovat tärkeää osaamista meidän kaikkien käytettäväksi ja kansainvälisen ja moninaisen Helsingin kehittämiseksi.

Toivon, että myös puolue hyödyntää tätä osaamista jatkossa.

***

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan blogi-kirjoituksena 31.3.2021 ja olen kirjoittanut sen toiminnanjohtajan roolissa.

Lue alkuperäinen blogi-kirjoitus: https://www.suomenmaa.fi/noora-juvonen/kansainvalinen-helsinki-haastaa-organisaatiot/

Ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon

Olen Noora Juvonen, 35-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri ja kahden pienen lapsen äiti Lauttasaaresta Helsingistä. Olen ehdolla kesän kuntavaaleissa keskustan listalta. Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 13.6.

 

Minulle on tärkeää lasten, perheiden ja ikäihmisten hyvinvointi – hyvä elämä. Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon näiden asioiden edistämiseksi.

Huolehditaan, että lapset ja perheet voivat hyvin. Kitketään koulukiusaamista ja -väkivaltaa lisäämällä koulun, poliisin ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä järjestämällä osana opetusta ja varhaiskasvatusta lapsille sovinto-koulutusta. Tuetaan perheitä entistä vahvemmin kaupungin oman neuvolajärjestelmän kautta.

Tuetaan perheitä palauttamalla kotihoihoidon Helsinki-lisä 2-vuotiaan lapsen perheille. Helsinki-lisää päätettiin leikata kokoomuksen, vihreiden ja sdp:n toimesta viime vuoden lopulla. Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Ei ole syytä leikata perheille myönnettävästä etuudesta silloin, kun avun tarve on suurin.

Huolehditaan ikäihmisten hyvinvoinnista turvaamalla heille riittävät sote-palvelut lähellä, omassa kaupunginosassa. Tuetaan aktiivista arkea järjestämällä riittävästi kunnallista päivä- ja viriketoimintaa, johon on helppoa osallistua.

Työskentelen tällä hetkellä Helsingin Keskustan toiminnanjohtajana helsinkiläisten eteen ja keskustalaisen kaupunkipolitiikan puolesta. Tätä ennen työskentelin  palvelukehitykseen ja elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä työtehtävissä ja yliopistolla. Työni on aina tavalla tai toisella liittynyt vanhuspalveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen.

Työkokemukseni antaa minulle tarvittavia taitoja vaikuttaa meille kaikille yhteisiin asioihin Helsingin kaupunginvaltuustossa. Koettu elämä onnistumisten ja vastoinkäymisten kautta on antanut  perspektiiviä ymmärtää erilaisia näkökulmia sekä kykyä tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.

Koen kiitollisuutta, että minut on nimetty yhdeksi kymmenistä Helsingin Keskustan kuntavaaliehdokkaista. Elän hyvin tavallista arkea perheeni kanssa yhteen sovittaen työn ja vapaa-ajan.

Olen jo pitkään ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Muistan, että kirjoitin yo-kirjoituksissa äidinkielen esseen Matti Vanhasesta pääministerinä. Kipinä keskustan toimintaan syttyi yliopisto-opintojen loppuvaiheessa. Yli 10 vuotta myöhemmin olen ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa.

Kuntavaalit ovat erinomainen esimerkki siitä, mitä on lähidemokratia. Se on lain suoma mahdollisuus vaikuttaa oman elämänpiirin asioihin olemalla ehdolla ja äänestämällä.

Keskustalla on jo yli 5000 kuntavaaliehdokasta ympäri Suomen, mutta mukaan mahtuu vielä. Mikäli koet samoin kuin minä: poltetta vaikuttaa yhteisten asioiden puolesta ja kaupunkiyhteisön eteen,  tule mukaan!

Helsingissä on monella tapaa hyvä elää, asua ja tehdä töitä. Moni asia voisi kuitenkin olla paremmin. Moni lapsi, perhe ja ikäihminen tarvitsevat Helsingin kaupunkia entistä enemmän korona-ajassa ja sen jälkeen. Siksi olen ehdolla kesän kuntavaaleissa.

Ehdolla kaupunginvaltuuston lasten, perheiden ja ikäihmisten paremman arjen puolesta.

– Noora Juvonen, kuntavaaliehdokas

(kirjoitusta on muokattu 17.4.2021 vaalipäivän osalta)

Uusi työ Helsingin Keskustan toiminnanjohtajana

Tulin valituksi keskustan Helsingin piirin toiminnanjohtajaksi ja aloitan työn 26.1.2021. Olen otettu ja nöyrä uuden tehtävän äärellä. On suuri kunnia saada tehdä töitä jokaisen helsinkiläisen eteen ja keskustalaisen politiikan puolesta toiminnanjohtajan roolissa.

TIEDOTE 23.1.2021

Helsinkiläinen yhteiskuntatieteiden maisteri Noora Juvonen on valittu Helsingin Keskustan toiminnanjohtajaksi. Juvonen aloittaa tehtävässä 26.1.2021. Juvonen on aiemmin työskennellyt palvelukehityksen ja elinkeinojen kehittämisen asiantuntijatehtävissä. Hän on toiminut aktiivisesti Helsingin Keskustan piirihallituksessa ja paikallisyhdistyksessä Lauttasaaressa. Hän on ollut pitkään mukana toteuttamassa keskustalaisia vaalikampanjoita.

– Haluan kiittää Keskustan Helsingin piirihallitusta luottamuksesta ja lähden innolla toteuttamaan ja kehittämään piirin toimintaa tiiviissä yhteistyössä jäsenistömme kanssa. Ensimmäinen työtehtäväni on yhdessä johdon kanssa toteuttaa kuntavaalikampanja menestyksekkäästi ja tarjota paras mahdollinen tuki ehdokkaillemme, Juvonen kiteyttää.

 

Helsingin Keskusta lähtee vaaleihin omalla tunnistettavalla linjallaan, hän jatkaa.

– Helsingin Keskusta haluaa parantaa helsinkiläisten arkea. Puolustamme lähipalveluita. Haluamme huolehtia lasten, perheiden ja ikäihmisten hyvinvoinnista. Kannamme huolta kaikkien oikeudesta viihtyisään asumiseen ja lähiluontoon. Helsingin Keskustan linja on myös yrittäjyyden ja elinkeinojen edistämisen linja. Yksi hyvä esimerkki viimeisimmistä ulostuloistamme on kotihoidon Helsinki-lisän puolustaminen. Työ Helsinki-lisän leikkauksen peruuttamiseksi jatkuu.

 

Kuntavaalien osalta ehdokashankinta on kiivaimmillaan. Uusi toiminnanjohtaja kannustaa helsinkiläisiä lähtemään rohkeasti mukaan Keskustan ehdokkaaksi. Helsingin kaupunginvaltuusto päättää jokaisen helsinkiläisen arjen asioista.

 

Vaalit järjestetään huhtikuun 18. päivä. Tänä keväänä vaaleja käydään vallitsevan korona-tilanteen takia poikkeuksellisissa oloissa, eikä suuria kasvokkain toteutettavia vaalitilaisuuksia tai tempauksia tulla näkemään. Tämä on myös mahdollisuus jokaiselle ehdokkaalle tehdä omannäköistä kampanjaa omissa verkostoissaan.

 

Helsingin Keskustan puheenjohtaja Harriet Lonka on iloinen Juvosen valinnasta.

– Noora on juuri oikea henkilö sekä vetämään kuntavaalikampanjaa näinä haastavina aikoina että kehittämään Helsingin Keskustaa tulevaisuuden haasteisiin vastaavana aktiivisena, avoimena ja osallistumiseen innostavana kaupunkitoimijana, hän toteaa.

 

Yhteystiedot:

Harriet Lonka puh. 040 0755 475

Noora Juvonen puh. 050 411 8532

 

Lue Suomenmaassa julkaistu kirjoitus aiheesta:

”Noora Juvonen keskustan Helsingin piirin toiminnanjohtajaksi” (Suomenmaa 24.1.2021)

Paremmat eväät suomalaisuuteen

Nuorten parissa työskentelevät toivat Helsingin Sanomien kirjoituksessa (15.11.2020) julki huolensa 100-150 nuoren joukosta, joka on syyllistynyt väkivaltaan.  Suuri osa nuorista on ulkomaalaistaustaisista perheistä. Poliisin mukaan nuoret hankkivat rötöksillään rahaa niin merkkivaatteisiin kuin huumeisiin.

Meidän tulisi kiireesti keskustella ja arvioida miten hyvin Helsingissä toteutuu Suomessa syntyneen, ulkomaalaistaustaisen perheen lapsen kasvu ja hyvinvointi. Helsingissä joka kuudes on syntyperältään ulkomaalainen. Väkivallan tultua julki on selvää, että käytetyt integroitumisen keinot eivät ole olleet riittäviä.

Uskomme, että jokainen haluaa kokea itsensä arvokkaaksi ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Moni ulkomaalaistaustainen ei löydä työtä tai opiskelupaikkaa.

Nuoret tarvitsevat yhteiskunnalta paljon tukea oman paikan löytämisessä. Jokaisen tulisi myös itse tehdä työtä paikkansa löytämiseksi tässä yhteiskunnassa, ja sitoutua yhteisiin sääntöihin.

Ulkomaalaistaustaisille perheille on annettava opastusta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnan arvoihin.

Yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo, sananvapaus, yksityiselämän suoja, kotirauha ja lasten oikeudet ovat universaaleja arvoja, joihin jokaisen on sitouduttava. Omaa kieltään, tapoja ja kulttuuria voi ylläpitää, mutta ne eivät voi olla ristiriidassa perusoikeuksien kanssa.

Päiväkodilla ja koululla on arvokasvatuksessa keskeinen rooli. Ulkomaalaistaustaisen lapsen tulisi aloittaa viimeistään nelivuotiaana päiväkoti hyvän suomen kielen taidon saamiseksi.

Vanhempien kohdalla kieliopinnot pitää käynnistää heti kun Suomeen tullaan. Kielikoulutusta tulee vahvistaa, ja sitä pitää päästä harjoittelemaan käytännön tilanteissa. Kielitaidon puute ei saa estää kouluttautumista ja työllistymistä.

Kaikille perheille on tarjottava apua, kun vanhempi ei jaksa ja nuori on vaarassa syrjäytyä. Kouluista tulevaan huoleen on vastattava nopeasti perhetyön ja lastensuojelun keinoin.

Sotatoimialueelta tulleita tai muutoin kriisiytyneitä on ohjattava keskusteluavun ja terapian pariin. Radikalisoituminen tulee tunnistaa ja estää kaikin keinoin.

Ankkuri-toimintamallista tulee tehdä vaikuttavuusarviointi sen kehittämiseksi. On tärkeää, että nuoret saadaan toimintamallin piiriin jo ennen rikoksia. Jengiytymistä koskevissa hyssyttelevissä kannanotoissa on unohtunut yksilöiden oma vastuu teoistaan, ja tuki uhreille.

Mikään muu ei ole niin tärkeää kuin toisen ihmisen hengen, terveyden ja koskemattomuuden kunnioittaminen, ja kaikilta tulee sitä vaatia taustoista, kulttuurista ja näkemyksistä riippumatta. Jengiytymis- ja syrjäytymiskehitys on pysäytettävä. Helsingin kadut pitää saada turvallisiksi kaikille.


Riina Länsikallio, Helsingin Keskustan hallitusjäsen, LiTM

Jade Myllykangas, Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja, OTM

Noora Juvonen, Helsingin Keskustan hallitusjäsen, YTM

Mielipidekirjoitus on julkaistu 10.12.2020 Suomenmaassa

Ostetaan helsinkiläisiltä yrityksiltä kaupungin elinvoiman turvaamiseksi

Koronan takia ihmisvirtoihin perustuvien kauppapaikkojen tila on vakava. Näin on myös Helsingin kävelykeskustan ja uusien kauppakeskusten osalta. Joulusesonki on peruttu ahdingossa olevien ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten osalta. Tarvitsemme julkisen vallan, kaupungin ja kuluttajien kaikkien panosta tukeaksemme yrityksiä ja suojellaksemme työpaikkoja.

Osta paikallista

Jokainen helsinkiläinen voi myös osaltaan vaikuttaa tähän. Helsingin Keskusta innostaa kaikkia helsinkiläisiä tukemaan yrityksiä omien ostopäätösten kautta.

– Helsingissä joulu on hyvin erilainen kuin aiemmin. Joulusesonki on tärkeä ravintola- ja tapahtuma-alan toimialalle sekä esimerkiksi käsityöalan yrityksille. On tärkeää, että käyttäisimme esimerkiksi ravintoloiden take away -palveluita ja ostaisimme joululahjamuistamiset helsinkiläisistä putiikeista ja kotimaisista verkkokaupoista ulkomaisten vastaavien sijaan, esittää Helsingin Keskustan piirihallituksen ja Keskustayrittäjien jäsen Noora Juvonen.

Konkurssiaalto uhkaa, myös kaupungin on toimittava

Pandemia vaikuttaa talouteen ennen kaikkea yritysten toiminnan muutosten kautta. Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori kuvasi Helsingin Sanomissa (16.11.2020), kuinka koronan aiheuttama epävarmuus tulevaisuudesta vähentää yritysten halukkuutta tehdä investointeja sekä tutkimus- ja kehitystyötä. Kun yritysten rattaat pidetään poikkeusaikana pyörimässä, mutta mitään uutta ei synny, se tietää suuria ongelmia yrityksille sekä työmarkkinoille.

Helsingin Keskusta esittää, että tartuntalukujen noustessa Suomessa ja maailmalla on kiireellisesti pyrittävä löytämään ratkaisuja siihen, kuinka yrityksille luodaan mahdollisuuksia jatkuvasti kehittää toimintaansa. Tässä työssä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Avainasemassa ovat verottaja, eläkevakuutusyhtiöt sekä hallituksen linjaukset mahdollisesta lisätuesta yrityksille.

Helsingin kaupungin on omalla toiminnallaan luotava uskoa tulevasta helsinkiläisille yrityksille: Tarvitaan joustoja Helsingin ja sopimuskumppaneiden välille. Uusien hankintojen osalta on lisättävä vuoropuhelua yritysten kanssa ja tiedotettava hankinnoista nykyistä paremmin. Hankintoja on jaettava osiin, jotta useampi sopimustoimittaja ja pienyrittäjä voidaan valita siihen mukaan.

 

Kirjoitus on julkaistu myös Keskustan verkkosivuilla.

Puoluekokousaloite

Haluamme Keskustan tekevän linjauksen pääkaupunkimme kehittämiseksi vuoteen 2030

Lauttasaaren Keskustaseura teki vuosikokouksessaan keväällä kolme puoluekokousaloitetta:

– Puolueelle oma linjaus pääkaupungin kehittämiseksi vuoteen 2030 (nro 30)
Lainsäädännön joustot kannustamisen välineenä (nro 108)
Enemmän kotimaista kalaa ruokapöytiin (nro 160)

Olemme otettuja siitä, että kaksi aloitteista sai puoluehallitukselta vihreää valoa, mutta sen sijaan Helsinkiä koskevaan strategialinjaukseen puoluehallitus ei yhdy.

Kysyn, mitä mieltä sinä olet? Tulisiko puolueemme laatia strateginen linjaus ja visio pääkaupungistamme globaalissa kilpailuympäristössä?

Meidän mielestämme kyllä ja siinä olisi hyvä hyödyntää koko puolueen osaamista.

***

Aloitteemme kokonaisuudessaan ja siihen saatu vastaus:

30. Lauttasaaren Keskustaseura: Puolueelle oma linjaus pääkaupungin kehittämiseksi vuoteen 2030

Lauttasaaren keskustaseura esittää, että puolue päivittää oman rohkean näkemyksensä pääkaupungistamme 2030-luvulla.

Tavoitekuvan luomisen tulee lähteä arvoistamme vastuullisuus ja vapaus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, sivistys ja yrittäjyyden edistäminen. Linjauksessa tulee keskittyä pääkaupunkimme tulevaisuuskuvaan osana Eurooppaa, maailmaa ja kaupunkien välistä globaalia kilpailua.

Helsinki on suuressa roolissa kehittämässä suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa maastamme entistä kansainvälisempää ja menestyneempää kansantaloutta, joka samaan aikaan on vetovoimainen ja hyvinvoiva. Linjauksessa tulisi huomioida ajankohtaiset globaalit teemat ekologisuus, digitalisaatio ja urbaani rakentaminen.

Puoluehallituksen vastausesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen

Kaikki puoluealoitteet löytyvät Keskustan verkkosivuilta puoluekokouksen sivuilta.

Katri jatkoon!

Keskustan puoluekokous järjestetään tulevana viikonloppuna. Tuen istuvaa puheenjohtajaamme Katri Kulmunia puolueen johdossa. Kulmuni on valovoimainen, aito ja osaava poliitikko, jota syvästi arvostan.

Mielestäni Kulmuni on paras mahdollinen valinta puolueemme puheenjohtajaksi tässä haastavassa ajassa. Hänellä on taitoa kuunnella kenttää ja rohkeutta tehdä asioita eri tavalla kuin ennen on tehty. Hänellä on poliittista taitoa ja osaamista tehdä aidosti juurevaa keskustalaista politiikkaa paikassa, johon emme ole tottuneet – hallituksen kakkospuolueena.

”Keskusta ei ole mikään keskiarvo oikeistosta ja vasemmistosta, vaan omaleimainen keskitien kansanliike” – Katri Kulmuni

Olin mukana kirjoittamassa mielipidekirjoitusta puheenjohtajamme jatkon puolesta, joka julkaistiin Suomenmaassa 1.9.2020. Toteamme kirjoituksessamme:

”Monista haasteista huolimatta Katri on osoittanut erinomaista kriisinsietokykyä, periaatteellisuutta ja sitkeyttä. Se, että hän kantoi täyden poliittisen vastuun avustajansa virheistä, kertoo paljon hänen luonteestaan ja ominaisuuksistaan. Hän ei jäänyt tuleen makaamaan vaan lähti oikeutetusti puolustamaan asemaansa puolueen puheenjohtajana.

Katrissa yhdistyvät raikkaus ja luonnollisuus ja laajan kielitaidon mukanaan tuoma kansainvälisyys.”

Lue kannanottomme kokonaisuudessaan:

Katri Kulmunin jatkettava Suomen Keskustan johdossa

***

Tutustu Kulmunin linjapaperiin

Tutustu Kulmunin investointiohjelmaan

”Suomi voi erilaistua, mutta se ei saa eriarvoistua” – Katri Kulmuni

Noorasta sanottua

"Olen tehnyt Nooran kanssa työtä puolueen hyvinvointi- ja terveysryhmässä. Eduskunta tarvitsee vahvaa arvopohjaa, sekä hyvinvointialan, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palvelujen tuntemusta."

Pekka Puska
kansanedustaja 2017-2019, professori

"Olen oppinut tuntemaan Nooran fiksuna vaikuttajana, joka perehtyy asioihin huolellisesti ja esittää mielipiteensä selkeästi. Nooralla on konkreettisia ehdotuksia lasten, perheiden ja ikäihmisten arjen parantamiseksi. On upeaa, että Noora on pienten lasten äitinä ehdolla eduskuntaan. Se on rohkaiseva esimerkki."

Liina Tiusanen
Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

"Noora oli eduskuntavaalikampanjassani viestintäkoordinaattorina vuonna 2015. Hän on aikaansaava ja tunnollinen. Noora on erinomainen ehdokas Helsingistä kansanedustajaksi. Noora tuntee hyvin sote-asiat ja on pitänyt esillä omaishoidon ja hoivapalvelujen kehittämistä."

Jari Leppä
maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja

"Noora on aikaansaava ja aktiivinen perheenäiti. Olen oppinut tuntemaan hänet älykkäänä ja uupumattomana yhteisten asioiden hoitajana. Voin lämpimästi suositella hänen valintaansa helsinkiläisten asioiden hoitajaksi."

Katri Kulmuni
kansanedustaja

"Olemme Nooran kanssa tehneet vuosia yhdessä töitä lauttasaarelaisten ja helsinkiläisten parhaaksi mm. puolustamalla lähipalveluita. Meille molemmille luonto- ja ympäristökysymykset ovat tärkeitä. Noora on aikaansaava politiikko. Kannatan hänen valintaansa Helsingin kaupunginvaltuustoon."

Sanna Lehtinen
tarkastuslautakunnan jäsen, entinen Helsingin Keskustan puheenjohtaja